Ammattiopisto Tavastiassa maahanmuuttajat opiskelevat tavallisesti yhdessä suomea äidinkielenään puhuvien kanssa. Tavoite on, että opintojen aikana opiskelija kotoutuu, oppii suomea ja tutustuu suomea äidinkielenä puhuviin opiskelukavereihin.
Aikuisten maahanmuuttajien perusopetus on tarkoitettu yli 17-vuotiaille, jotka eivät ole enää oppivelvollisia ja joiden tavoite on suorittaa suomalainen peruskoulu. Lue lisää aikuisten maahanmuuttajien perusopetuksesta.
VALMA-koulutus on tarkoitettu opiskelijoille, jotka haluavat lisätietoa opiskelumahdollisuuksista. Vuoden kestävä Valma-koulutus tukee tarvittaessa maahanmuuttajien nivelvaihetta ammatilliseen koulutukseen siirryttäessä. Lue lisää VALMA-koulutuksista.
Maahanmuuttajaopiskelijat, joiden äidinkieli ei ole suomi, opiskelevat pääasiassa samoissa ryhmissä kuin syntyperäiset suomalaiset. Kehittyvä kielitaito otetaan opetuksessa huomioon ja tarjotaan tarvittavia tukitoimia. Opetuksen ja ohjauksen toteuttamisessa käytetään erilaisia tukimateriaaleja, mutta ammattitaitovaatimukset ovat samat kaikilla opiskelijoilla. Tutkintokieli Ammattiopisto Tavastiassa on suomi.
Maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden tukena on monikulttuurisuuskoordinaattori, opettaja Tiina Alhainen, puh. 050 4347 008.
Ammatilliseen koulutukseen voi hakea monella tavalla. Ammattiopisto Tavastian Ohjauspisteessä saa apua ja neuvoja, jos haluaa hakea opiskelemaan. Ohjauspiste on auki koulupäivinä ma–pe klo 9–15. Ohjauspisteessä voi tehdä koulutushakemuksen yhdessä opinto-ohjaajan kanssa. Ammatilliseen koulutukseen voi hakea suomalaisella peruskoulutodistuksella tai ilman sitä, jos hakijalla on vastaavat valmiudet.
Opintojen aikana voi tulla Ohjauspisteeseen, jos haluaa ohjausta opinnoissa tai työn hakemisessa. Jos ei ole aiempaa ammatillista koulutusta, on hyvä hakea ammatillisiin perustutkintoihin. Jos on aiempi koulutus ja/tai työkokemusta, voi hakea ammatti- tai erikoisammattitutkintoon.
Ammatillisessa koulutuksessa opiskelijan täytyy pystyä opiskelemaan suomeksi. Käytännönläheisissä tutkinnoissa riittää matalampi kielitaito kuin niissä tutkinnoissa, joissa suomen kieli on työväline tai opinnoissa on paljon teoriaa. Tarvittava kielitaito osoitetaan todistuksella tai kielitestissä. Maahanmuuttajataustaisen opiskelijan on mahdollista osallistua eri muotoiseen suomen kielen opetukseen opintojensa aikana. Suomen kielen opetuksen toteuttamisen ratkaisut vaihtelevat eri opiskelijoilla. Opiskelija suunnittelee vastuuopettajan kanssa suomen kielen opinnot HOKS-keskusteluissa.
Opintoihin kuuluu kieliopintoja. Yleensä maahanmuuttajan on hyvä opiskella suomi toisena kielenä -opintoja, ei suomea äidinkielenä. Lisäksi voi osallistua oman opiskeluryhmänsä äidinkielen opetukseen. Molemmat arvioidaan suomi toisena kielenä -tavoitteiden mukaisesti.Jos maahanmuuttaja ei ole aikaisemmin opiskellut ruotsia ja on kohtuutonta aloittaa ruotsin opinnot alusta, voi sen tilalla opiskella myös suomea toisena kielenä. Yleensä vieraana kielenä opiskellaan englantia.
Ammatillisen koulutuksen aikana voi opiskella opiskeluvalmiuksia tukevia opintoja. Suomi toisena kielenä -opintojen lisäksi on mahdollista osallistua suomen kielen opintoihin OPVA-opinnoissa. Opintojen sisällöt ja kesto räätälöidään yksilöllisesti HOKS-keskustelussa. Suomen kielen lisksi voi opiskella esimerkiksi matematiikkaa, tieto- ja viestintätekniikkaa, uraohjausta ja opiskeluvalmiuksia. OPVA-opintoja voi olla enintään puoli vuotta. Ne ovat osa tutkinnon suorittamista.
Opiskelijalla on oikeus erityiseen tukeen, jos hän tarvitsee pitkäaikaista ja säännöllistä erityistä oppimisen ja opiskelun tukea. Tavoite on, että opiskelija saavuttaa tutkinnon tai koulutuksen perusteiden mukaisen ammattitaidon ja osaamisen. Erityisestä tuesta tehdään suunnitelma. Heikko kielitaito ei ole erityisen tuen peruste. Myös maahanmuuttaja voi saada erityistä tukea.
Ohjausta opiskeluun liittyen antavat opettajat, opinto-ohjaajat, uraohjaaja, ammatilliset ohjaajat ja monikulttuurisuuskoordinaattori. Vastuuopettaja laatii opiskelijan kanssa opiskelusuunnitelman ja suunnittelee tukitoimet opiskelun aikana ja osaamisen osoittamisessa. Sosiaali- ja terveysasioissa tukena ovat koulukuraattorit, koulupsykologit, koululääkärit ja kouluterveydenhoitajat.
On hyvä suunnitella opettajan kanssa yhdessä, miten voi osoittaa osaamisen kokeilla ja näytöissä, jos kielitaito vasta kehittyy. Usein voi esimerkiksi täydentää kirjallista osaa puhumalla, käyttämällä apuna kuvia tai videoita sekä käyttämällä selkokielisiä materiaaleja.
Hämeenlinnassa kotoutumiskoulutusta järjestää muun muassa Tavastia Koulutus Oy/Vanajaveden Opisto, sinne voi hakea opiskelemaan TE-toimiston kautta. Kotoutumiskoulutukseen voidaan valita vain TE-toimiston asiakkaita, joilla on oleskelulupa.
Yleisen kielitutkinnon suomen kielen keskitason testin voi suorittaa Vanajaveden Opistossa.
Vanajaveden Opisto järjestää myös paljon vapaan sivistystyön kursseja, jotka sopivat hyvin maahanmuuttajille. Kursseilla voi opiskella esimerkiksi suomea ja muita kieliä, liikuntaa, tanssia, käsityötä tai musiikkia.
Vanajaveden Opisto järjestää myös UMAKO-koulutusta, joka on tarkoitettu luku- ja kirjoitustaidottomille maahanmuuttajille. UMAKO-koulutukseen voi osallistua, jos se on kirjattu kotoutumissuunnitelmaan.
Hämeenlinnan lyseon lukiossa voidaan järjestää lukiokoulutukseen valmistavaa LUVA-koulutusta. Luva-koulutukseen osallistujalla täytyy olla oleskelulupa.
Voimassa oleva oleskelulupa vaaditaan kotoutumiskoulutuksessa ja LUVA-koulutuksessa. Lisäksi UMAKO-koulutuksessa pitää olla koulutus kirjattu kotoutumissuunnitelmaan. Muihin koulutuksiin voi hakea myös ilman oleskelulupaa. Ammatillisessa koulutuksessa työpaikoilla voidaan tarvita veronumero, jonka saa verotoimistosta.
Opiskelun aikana voi saada taloudellista tukea esimerkiksi Kelan opintotukena ja koulumatkatukena tai TE-toimiston kanssa sovitusti työvoimaetuutena. On tärkeää selvittää tukiasiat ennen opintojen aloittamista, kysyä niistä voi TE-toimistosta ja Kelasta.
Sivua päivitetty 4.2.2021 kello 14.44