Ympäristöblogi

Mikä ilmastonmuutos?

25.3.2021 Merja Kytöaho

Ilmastonmuutoksessa on kyse luonnonolosuhteiden muuttumisesta pitkällä aikavälillä. Luonnonolosuhteita ovat ilmakehän koostumus, lämpötila, sateet, tuulet ja kuivuus. Maapalloa ympäröivä noin sadan kilometrin paksuinen ilmakehä huolehtii siitä, ettei auringosta maahan säteilevä lämpö karkaa heti takaisin avaruuteen. Normaalisti noin kolmannes siitä heijastuu takaisin avaruuteen.

Ilmassa on eniten typpeä, toiseksi eniten happea ja lisäksi hiilidioksidia, vetyä, rikkiä ja jalokaasuja. Kasvihuonekaasuiksi kutsutaan kaasuja, jotka imevät itseensä maasta heijastuvaa säteilylämpöä. Tärkeimmät niistä ovat vesihöyry, hiilidioksidi, metaani, otsoni ja typen oksidit. Ne muodostavat ilmakehässä ”huokoisen seinän”, joka estää lämpöä karkaamasta avaruuteen.

Ihmisten aiheuttama ilmastonmuutos aiheutuu pääosin ilmakehän hiilidioksidin määrän kasvusta. Fossiilisia polttoaineita, kivihiiltä ja öljyä, käytettäessä ilmakehään vapautuu hiilidioksidia. Ilman hiilidioksiditason nousun johdosta maanpinta ja meret lämpenevät. Kun ilmassa ja vedessä on sitoutuneena entistä suurempi määrä lämpöenergiaa, myrskytuulet voimistuvat ja myös hurrikaanit, syklonit ja taifuunit yleistyvät.

Metsä on merkittävä hiilivarasto. Hiili sitoutuu puihin ja maaperään. Niiden hiilensidontakyky on kuitenkin rajallinen. Hiilinielu-termi tarkoittaa sitä, että se sitoo itseensä enemmän hiiltä kuin luovuttaa sitä. Meret ovat todellisia hiilinieluja, ne varastoivat noin kolmasosan ihmisen tuottamasta hiilidioksidista. Metsät ovat toiseksi tärkeimpiä ja maailman tärkeimmät hiilinielut, maapallon keuhkot, ovatkin Amazonin sademetsät.

Merien kyky sitoa hiilidioksidia laskee, kun lämpötila nousee. Liika hiilidioksidi muuttuu hiilihapoksi, jonka johdosta meri happamoituu ja mm. simpukoiden ja korallien elämä vaikeutuu. Lämpeneminen aiheuttaa myös arktisen alueen jään vähenemistä. Mannerjään sulaessa meren pinta nousee. Suomessa lämpötilan noustessa jokien tulvat voivat pahentua. Todennäköistä on myös, että sateet lisääntyvät.

Paljon hyvää on jo tehty, esimerkiksi tehtaiden savukaasuja, autojen pakokaasuja ja jätevesiä puhdistetaan, ja mm. hulevesien puhdistaminen vähentää luonnon kuormitusta. Myös pahimmista happosateista on päästy eroon, kun ilman rikkimäärä on laskenut.

kasviksia torilla

Ihminen voi omilla ilmastoteoillaan hillitä ilmastonmuutosta. Tässä muutamia esimerkkejä.

  • Autosta luopuminen tai autoilun vähentäminen on paikallisesti merkittävä ilmastoteko.
  • Kuluttamisen vähentäminen, ajanvieteshoppailu pois.
  • Turhien herkkujen syömisen vähentäminen.
  • Ruutuajan vähentäminen.
  • Roskaamisen lopettaminen.
  • Sisälämpötilan säätäminen sopivaksi, makuuhuone alle 20 astetta.
  • Lähellä tuotettujen raaka-aineiden suosiminen.
  • Lihan syönnin vähentäminen.
  • Kasvisten syönnin lisääminen.
  • Lämpimän veden järkevä käyttö.
  • Hanaveden juominen janoon.
  • Marjastaminen ja sienestäminen.
  • Lähimatkailu.
  • Kirjojen lukeminen.

Ilmastonmuutos on todella iso aihe, johon tulen palaamaan myöhemmin.

Lähteet:
Heiskanen Marjo, 2020. Yhteen hiileen. Mistä ilmastonmuutoksessa on kysymys ja mitä me voimme sille tehdä?
Kotakorpi Kerttu, 2021. Suomen luonto 2100. Tutkimusmatka tulevaisuuteen.

Merja Kytöaho

Merja Kytöaho on Ammattiopisto Tavastian ravintola-, catering- ja elintarvikealan koulutuspäällikkö sekä Tavastian ympäristöryhmän puheenjohtaja.

Sivua päivitetty 25.3.2021 kello 12.04

Tutustu myös näihin kirjoituksiin

Heini Kujala 20.3.2020

Digisukellus suoraan syvään päähän

Ammatillisten oppilaitosten vuorovaikutuksessa tapahtuva opetus lopetettiin 18.3. Siis kolme verkko-opetuspäivää takana. Kokemusta on siis varsin vähän, mutta muutama seikka on […]

Lue kirjoitus

Heini Kujala 6.4.2020

Tyytyväisiä ja elintavoiltaan kunnollisia tulevaisuuden tekijöitä Tavastiassa

Kouluterveyskysely vuodelta 2019 jäi mediassa melko vähälle huomiolle. Lieneekö syy se, että opiskelijat voivat kyselyn perusteella monen osa-alueen suhteen paremmin […]

Lue kirjoitus