Työssä onnistumisen kivijalkana on sujuva arki, jossa keskitytään siihen, mikä on yhteisten tavoitteiden kannalta tarkoituksenmukaista ja tarpeellista. Työhyvinvoinnin kehittämisessä on keskeisenä kysymyksenä miten työtämme pitää muotoilla niin, että tavoitteet saavutetaan ja arki olisi sujuvaa.

Työkyvyssä on kysymys ihmisen voimavarojen ja työn välisestä yhteensopivuudesta ja tasapainosta. Työpaikat tarvitsevat välineistöä voimavaralähtöiseen työhyvinvoinnin johtamiseen, joka tässä ajassa kohdistuu erityisesti työn murroksen johtamiseen. Meneillään oleva koronakriisin vauhdittama työn murros muuttaa työelämää pysyvästi.

Työhyvinvointia voidaan parantaa työn vaatimuksia kohtuullistamalla ja työn voimavaroja lisäämällä. Tarvitaan uutta ajattelua ja työn muotoilua tässä työelämän tilannekuvassa. Työelämän muuttuminen edellyttää työntekijältä sopeutumista ja entistä enemmän kykyä toimia menestyksekkäästi itse muutoksen ohjaajana. Tämä ohjaa työntekijää suuntaamaan ajatuksiaan enemmän siihen, mitä voi itse tehdä auttaakseen itseään ja tulla tietoisemmaksi tilanteestaan sekä jaksamisestaan.

Itseohjautuvuus edellyttää johtamista

Työntekijän on hyvä oppia tunnistamaan omaa tilannettaan ja työkykyään sekä saada keinoja tulkita signaaleja muuttuvasta jaksamisestaan – itseohjautuvuus kasvaa. Itseohjautuvuuden perusta edellyttää hyvää johtamista. Tarvitaan johtamista, joka mahdollistaa olosuhteet, että jokainen voi tehdä parhaansa yhdessä toisten kanssa. Työelämässä yritetään selviytyä vanhoilla hyväksi koetuilla ajatusmalleilla. Tarvitaan kuitenkin uusia malleja, joiden avulla selvitään jatkuvasti lisääntyvistä vaatimustekijöistä ja parannetaan työhyvinvointia.

Työntekijän on tärkeää tunnistaa ja tuoda työnteon esteet ja kuormitustekijät esimiehen tietoon, jotta esteet voidaan poistaa tai niiden merkitystä voidaan kohtuullistaa. Nämä asiat saattavat jäädä tiedostamatta ja työkykyä heikentävä kuormittuminen kasvaa. Työssä on myös voimavaratekijöitä, joita vahvistamalla voidaan puskuroida kuormittumista.

Työn haitallisia tekijöitä ja ongelmia on korjattava ja poistettava, mutta aina siihen ei pystytä parhaalla tavalla. Niiden vaikutusta pystytään kuitenkin vähentämään ja hallitsemaan, kun työn voimavaroja tunnistetaan, hyödynnetään ja lisätään.

Mittarimato auttaa

Tätä tarkoitusta varten kehitimme INTO2-hankkeessa mittarimato-koulutusmallin, jossa tähdätään siihen, miten työtämme pitää muotoilla niin, että tavoitteet saavutetaan ja arki olisi sujuvaa. Meidän aivomme ja ajattelumme ovat keskeiset tekijät pysyvän muutoksen aikaansaamisessa. Neurotutkimus ja tiede tuovat vahvan tuen tähän asiaan.

Mittarimato-mallia reflektoimme yhdessä aivotutkija Katri Saarikiven kanssa. Yhdessä pyrimme tekemään mallista mahdollisimman selkeän. Vaikka kaikki työpaikan osa-alueet tukisivat työhyvinvointia, yksilö tulkitsee työpaikkaansa oman asenteensa kautta. Siksi kehittämisen alkupisteessä on työntekijän oma pysähtyminen työnsä äärelle.

Ajattelemme, että jokainen meistä on itse oman työnsä paras asiantuntija – mitkä asiat energisoivat ja mitkä asiat saattaa olla uhka työkyvylle. Työntekijän sitoutuminen kasvaa työssä, jossa hänellä on vaikutus- ja osallistumismahdollisuuksia. Työhyvinvointi, motivaatio ja työnilo kasvavat. Siksi kehitimme Mittarimato-mallin.

INTO2 työhyvinvoinnin ja tuottavuuden hanke päättyy kesäkuun loppuun. Hyrian, Tavastian ja LHKK:n yhteisen INTO2-hankkeen tuottamassa #toivonkevät2022 -julkaisusarjassa nostetaan esille hankkeen aikana syntyneitä työhyvinvointiin ja johtamiseen liittyviä havaintoja ja teemoja. Tavastian kiintopisteenä on sujuva arki, jossa keskitytään siihen, mikä on yhteisten tavoitteiden kannalta tarkoituksenmukaista ja tarpeellista.

Päivi Lauronen

Päivi Lauronen työskentelee Tavastiassa työhyvinvointiin liittyvässä hankkeessa.