Tavastian jatkuvan oppimisen hankkeessa tuetaan aikuisten osaamisen kehittymistä ja päivittymistä työuran eri vaiheissa. Tavoitteena on, että aikuisväestö hakeutuisi hankkimaan osaamista yhä aktiivisemmin.

Aloitin työskentelyn jatkuvan oppimisen hankkeessa elokuussa 2021. Työikäisten hakevan toiminnan kehittäjänä pyrin tavoittamaan opinnoissa aliedustettuja ryhmiä ja lisäämään heidän osallistumistaan opintoihin, tukemaan opiskelumotivaatiota ja alavalinnan osuvuutta. Kohderyhmä on laaja: työttömistä työnhakijoista itsensä työllistäjiin.

Tätä työtä ei tehdä yksin, vaan oleellista on aktiivinen verkostoyhteistyö. Jatkuvan oppisen hankkeessa teemmekin yhteistyötä erityisesti Hämeenlinnan seudun työllisyyden kuntakokeilun, TE-palveluiden sekä alueen muiden työllisyyttä edistävien ja elinkeinoelämää tukevien toimijoiden kanssa.  

Mitä olemme syksyn aikana saaneet yhdessä aikaan?

Kuluneen syksyn 2021 keskiössä ovat olleet erilaiset tapahtumat ja jalkautumiset.

Olemme järjestäneet onnistuneesti monenlaisia tapahtumia, joiden tavoitteena on ollut esitellä sekä Tavastian että muiden koulutusorganisaatioiden opintomahdollisuuksia. Olemme halunneet tarjota paikan matalan kynnyksen kohtaamiseen opinnoista kiinnostuneiden työikäisten ja eri koulutus- ja työllisyystoimijoiden välille. Tapahtumissa paikalla on ollut eri oppilaitosten edustajien lisäksi tavattavissa myös omavalmentajia, TE-asiantuntijoita ja Kelan asiantuntijoita.

Kokoamalla monialaisen toimijaverkoston samaan tilaisuuteen, olemme voineet tukea asiakkaan tilanteen etenemistä jouhevasti ja madaltaa myös organisaatioiden välisiä rajoja. Asiakas on voinut edistää asiaansa tarvittaessa useamman toimijan kanssa samaan aikaan.

Tapahtumat ja infotilaisuudet ovat vaihdelleet yli 100 hengen tilaisuuksista yksittäisiin kohtaamisiin. Olemme järjestäneet Tavastian koulutusaloja esitteleviä ohjauspäiviä kampuksellamme. Lisäksi olemme olleet mukana Linnan Kehitys Oy:n järjestämissä alakohtaisissa KoulutusParkki-tapahtumissa, joissa useat alueen oppilaitokset ovat olleet kertomassa koulutustarjonnastaan. Olemme myös jalkautuneet mahdollisimman helposti saavutettaviksi julkisiin tiloihin Tavastia tavattavissa -kampanjalla. Sekä Hämeenlinnan pääkirjastolla että Kauppakeskus Goodmanissa vastaanotto oli oikein positiivinen.

Jalkautumisia on toteutettu myös Hämeenlinnan TE-palveluiden ja työllisyyden kuntakokeilun toimipisteeseen, Pööliin, jossa olemme olleet sekä työnhakijoiden että omavalmentajien ja TE-asiantuntijoiden käytettävissä. Työnantajakohtaisissa DuuniParkki-tapahtumissa olemme kertoneet esimerkiksi oppisopimusmahdollisuuksista. Näillä tapahtumilla olemme aloittaneet syksyllä 2021 ja toivottavasti kevään 2022 aikana voimme monipuolistaa tapahtumien ja jalkautumisten repertuaaria.

Näiden tapahtumien lähtökohtana on ollut tavoittaa koulutuksessa aliedustettua kohderyhmää ja tehdä koulutukseen liittyvästä tiedonsaannista sekä helppoa, joustavaa että kaikille mahdollista. Olemme halunneet tarjota tietoa erilaisista nykypäivän koulutusmahdollisuuksista ja avata aikuisille sitä, mitä opiskelu on tänä päivänä. Ehkäpä myös muuttaa jo vanhanaikaisia käsityksiä aikuisopiskelusta. Tavoitteena on ollut tuoda esille yhä monipuolisemmat opiskelumahdollisuudet kuten työvoimakoulutukset, tutkinnon osat sekä lyhytkoulutukset ja kurssit. Tämän lisäksi on ollut myös tärkeää kertoa, millaista tukea opiskeluun ja oppimiseen voimme tarjota sekä avata myös työnhakuun ja työllistymiseen liittyvää tukea, mitä oppilaitoksena tarjoamme. Ennen kaikkea olemme halunneet tarjota jotakin, mistä aloittaa koulutuspolulla eteneminen, ja vahvistaa käsitystä, ettei tarvitse pärjätä yksin.

Mitä näistä tapahtumista opimme?

Syksyn tapahtumissa on ollut antoisia kohtaamisia eri taustaisten henkilöiden kanssa. Olemme päässeet kuulemaan yksittäisten henkilöiden tilanteista, koulutustarpeista ja -toiveista sekä haasteista. Tämä auttaa ymmärtämään, millaisia tarpeita koulutuksessa aliedustetuista ryhmistä oikeasti nousee. Toki tätä tietoa tarvitaan vielä lisää. Kaikkein antoisinta on ollut kuulla, että apu on ollut tervetullutta ja yhteisen keskustelun jälkeen seuraavat askeleet kohti omaa tavoitetta ovat taas selkeämmät. Joidenkin henkilöiden kanssa on sovittu seuraava tapaaminen, toisten kanssa on jääty vielä miettimään suuntaa ja jokunen on tehnyt suoraan hakemuksen koulutukseen. Joka tapauksessa kohtaaminen on vienyt aina asiaa eteenpäin.

Nämä tapahtumat ja jalkautumiset ovat osoittaneet, että tällaista toimintaa tarvitaan myös verkostoyhteistyön näkökulmasta. Eikä tämä ole toki mikään yllätys. Yhteisiin tilaisuuksiin osallistuminen jo itsessään madaltaa organisaatioiden välisiä rajoja, kun eri organisaatioiden työntekijät oppivat tuntemaan toisiaan sekä toisten tekemää työtä. Verkoston tuntemus Tavastian koulutusmahdollisuuksista on lisääntynyt. Tapahtumissa on ollut hyvä tunnelma sekä kiinnostavia puheenvuoroja, joissa on päästy kuulemaan alan opiskelijoiden tai jo alalla työskentelevien henkilöiden kokemuksia. Nämä jaetut kokemukset ovat innostaneet alalle opiskelemaan!

Kuitenkin näitä kiinnostavia kokemuksia ja mielenkiintoisia puheenvuoroja on ollut kuuntelemassa aivan liian pieni osallistujamäärä. Sekä yksittäisissä tapahtumissa että erilaisissa infotilaisuuksissa on ollut hyvin vaihdellen osallistujia. Näistä tapahtumista ei näin ollen ole ohjautunut myöskään kovin paljon henkilöitä koulutuksiin. Herääkin kysymys, että saavuttaako tieto näistä tapahtumista nykyisillä viestintäkeinoilla ne henkilöt, jotka haluaisivat tapahtumiin osallistua tai osaammeko me ammattilaiset avata tapahtuman tarjoamia mahdollisuuksia oikein? Mietin myös, että tunnemmeko me itsekkään tarpeeksi hyvin omia tai toistemme tarjoamia palveluita, jotta osaisimme niistä kertoa myös asiakkaalle?

Eli, vaikka tapahtumia onkin monenlaisia, ei se silti tarkoita, että sinne tulisi juuri ne henkilöt, jotka eniten tarvitsisivat lisäkoulutusta pysyäkseen työmarkkinoilla. Tämä asettaakin toisenlaisen haasteen, jota pyrimme yhdessä muiden toimijoiden kanssa ratkomaan: Kuinka saada asiakkaat löytämään itselleen oleelliset tapahtumat, kiinnostumaan niistä ja tulemaan paikan päälle.

Mitä tavoitteita ja odotuksia alkaneelle vuodelle 2022?

Vallitseva pandemiatilanne ei ainakaan helpota alkavan vuoden tapahtumien järjestämistä ja jalkautumisia. Joudutaan punnitsemaan, että mikä on terveysturvallista, tarkoituksenmukaista ja tehokasta. Joudutaan myös miettimään uusia keinoja toteuttaa tapahtumien perimmäistä tarkoitusta: kohtaamisia ja kuulluksi tulemista, tiedon välitystä, verkostoitumista ja yhteisen ymmärryksen rakentumista.

Voisiko teknologian ja entistä joustavampien sekä helppokäyttöisempien digitaalisten alustojen hyödyntäminen olla ratkaisu tähän? Voitaisiinko samaa ideaa toteuttaa verkossa tai hybridinä? Eihän virtuaalisuuden tarvitse sulkea lähikohtaamista pois niin kuin olemme jo oppineet. Tämä toisi joustavuutta osallistumiseen emmekä olisi niin pandemian armoilla.

Olen huomannut tänä syksynä myös sen, että erilaisten tapahtumien tarkoitusta voi olla vaikea hahmottaa. Voisiko Hämeenlinnan alueen työllisyyteen, koulutukseen ja ylipäätään osaamisen kehittämiseen liittyvistä tapahtumista koostaa julkisen kalenterin tai vuosikellon? Näin sekä verkostotoimijoille että asiakkaille hahmottuisi selkeämmin käsitys siitä, milloin ja missä mitäkin tapahtuu. Vuosikello voisi auttaa myös toimijoita miettimään tapahtumien keskinäisiä suhteita ja järjestystä. Keskustelua onkin ollut jo siitä, että voisiko jokin tapahtuma valmentaa asiakasta seuraavaan tapahtumaan, jossa tehdään esimerkiksi valintoja työhön tai koulutukseen.

Yksi kohderyhmä jatkuvassa oppimisessa ovat myös vieraskieliset henkilöt. Miten me jatkossa otamme paremmin huomioon kansainväliset osaajat tapahtumia järjestettäessä ja tapahtumien sisällöissä? Olemmeko me valmiita esittämään asiat myös englanniksi? Miten varmistamme sen, että he saavat saman tiedon kuin kantasuomalaiset tapahtumiin osallistujat? Olen useammassa tapahtumassa jutellut kansainvälisten osaajien kanssa heidän kotimaassaan suorittamien tutkintojen pätevyydestä Suomessa ja siitä, kuinka opiskelu pitäisi oikeastaan aloittaa alusta. Tässä kohti herääkin kysymys jo olemassa olevan osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen prosessien hyödyntämisestä näissä tilanteissa. Mitä kaikkia vaihtoehtoja meillä voisi olla tulevaisuudessa käytössämme tämän suhteen?

Tapahtumien onnistuminen edellyttää vahvaa verkostoyhteistyötä niin, että eri toimijoiden väliset organisaatiorajat ikään kuin madaltuvat. Onnistuessaan tämä näkyy suunnitelmallisena viestintänä tapahtumista ja toimijoiden välisenä jaettuna vastuuna siitä, että mahdollisimman moni asiakas ymmärtäisi tapahtuman merkityksen omalla kohdallaan ja haluaisi tulla mukaan tapahtumaan. Tämän ymmärryksen saavuttaminen vaatii usein aikaa käydä keskustelua asiakkaan kanssa.

Tämä kaikki liittyy myös sujuvaan palveluprosessiin jokaisen työikäisen kohdalla. Ajattelen, että emme edusta pelkästään omaa organisaatiotamme toimiessamme kohderyhmään kuuluvien asiakkaiden parissa, vaan edustamme yksittäisinä toimijoina myös koko alueen verkostoa. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että asiakkaalle toimijoiden välinen yhteistyö tulisi näyttäytyä yhtenäisenä palvelujatkumona, jossa kyseinen ammattilainen osaa ohjata asiakasta ”palvelutarjottimella” oikean toimijan luo.

Näkisin, että tällaisen toimivan prosessin kehittyminen Hämeenlinnan alueelle on mahdollisuus, joka tukee meidän erilaisten toimijoiden yhteisiä tavoitteita ja ennen kaikkea tarjoaa yksilölle uusia, joustavampia, mahdollisuuksia pitää osaamisensa ajan tasalla ja saada uusia avauksia urapolullaan. Vahvistaen samalla myös paikallista elinkeinoelämää. Kaiken edellytyksenä on kuitenkin yhteisen ymmärryksen ja yhteisten jaettujen merkitysten rakentuminen niin kohtaamisessa asiakkaan kuin toisen verkostotoimijan kanssa.

Joka tapauksessa mahdollisuuksia on paljon. Emme ehkä vielä itsekkään tiedä, millaisia mahdollisuuksia alkanut vuosi tuo tapahtumien suhteen tullessaan. Siispä, mitä kaikkea voisimme ideoida ja toteuttaa yhdessä?

Ota yhteyttä: Emma Saaranen, +358 50 322 1641, emma.saaranen@kktavastia.fi 

• Facebook
• Instagram

Emma Saaranen

Emma Saaranen työskentelee hakevan toiminnan kehittäjänä Jatkuvan oppimisen hankkeessa.