Malmöstä mallia opiskeluvalmiuksien tukemiseen

Rosengårdin lähiö Malmössä on turhankin tuttu uutiskuvista: räjähdyksiä, ampumisia, jengiväkivaltaa, etnisten ryhmien välisiä konflikteja, koulupudokkuutta, syrjäytymistä, työttömyyttä; iso lähiö täynnä heikko-osaisia maahanmuuttajia. Sieltä myös Zlatan Ibrahimovic on kotoisin. Paljon ongelmia, mutta myös paljon pedagogiikan ja kotouttamisen kehittämistä sekä siihen suunnattua osaamista ja resursseja. Sinne lähdettiin oppimaan, miten perustaidoissa tukea tarvitsevia on hyvä kouluttaa.

Itämeren alueella toimiva EU-rahoitteinen School to Work -verkosto järjesti kahden päivän opintomatkan Malmön Rosengårdiin 3.-4.12.2019. Oppimaan lähtivät Tavastian Tiina Alhainen ja Suomen Diakoniaopiston Anu Jalava Taitava OPVA ESR-hankkeesta sekä Outi Bottas Tavastian VALMA-koulutuksesta.

Katolinen kansanopisto ostoskeskuksessa

Tapasimme katolisella kansanopistolla, Sankta Maria Folkhögskolanilla, joka sijaitsee Rosengårdin ostoskeskuksen yhteydessä. Koulun opiskelijoista lähes 90 prosenttia on aikuisia maahanmuuttajia. Ruotsissa meidän kotoutumiskoulutusta vastaavaa kielen ja yhteiskuntatiedon opetusta vastatulleille tarjoavat kunnat sekä kansanopistot. Maahanmuuttaja valitsee itse itselleen sopivimman koulutuspaikan.

Oppilaitoksen alakerrassa toimii myös koulutuspalveluja tuottava Merit, joka taas on kilpailluilla markkinoilla toimiva osakeyhtiö. Merit on erikoistunut portfoliomenetelmään maahanmuuttajien osaamisen kartoittamisessa ja näkyväksi tekemisessä. Menetelmissä lähdetään piirtämisestä sekä valokuvista ja niiden avulla aletaan kartoittaa ammatillista osaamista ja aiempia työtehtäviä. Kielitaitoa kartutetaan samalla, kun osaamista kerätään käsitekartaksi. Itsearviointitaitoja kehitetään pohtimalla omaa osaamista verrattuna kriteereihin. Ruotsissa työvoimatilanne tukee siinä, että osallistujat saadaan markkinoitua hyvällä prosentilla suoraan työhön ilman ammatillista täydennyskoulutustakin.

Ostoskeskus, jossa koulutuspäivät pidettiin, oli kuin matkailua paljon Ruotsia kauempana. Vaaleita ihmisiä ei siellä paljon näkynyt. Hyvin vähän näkyi myös naisia tai lapsia. Liikkeissä oli pääosin myynnissä värikkäitä itämaisia vaatteita, Lähi-idän elintarvikkeita ja koristeellisia sisustustavaroita. Miehille suunnattuja partureita oli useita. Miehet viettivät aikaa kahvilassa teetä juoden ja vilkkaasti keskustellen. Ostoskeskukseen oli sijoitettu koulun lisäksi myös kirjasto, äitiysneuvola ja paikallisen Kelan palvelupiste. Tunnelma oli rauhallinen ja leppoisa. Ovet kouluun ovat lukossa, mutta koodin taitavat tietää kaikki.

Työllistymisen tukea ja pedagogiikkaa

Alustuksissa ja esityksissä nousi esiin verkostojen rakentamisen merkitys uudessa kotimaassa. Maahanmuuttajien työllistymistä tuetaan moniammatillisessa tiimissä, jossa työskentelevät uraohjaaja, opinto-ohjaaja, paikallinen Kela, terveyspalvelut, TE-toimisto, sillanrakentaja ja työelämäyhteyksiä ylläpitävät henkilöt. Näin asiakas saa kaikki tukipalvelut yhdeltä luukulta, eikä häntä pompotella toimijoiden välillä.

Kielen oppimisessa korostettiin oppimista luonnollisessa aidossa ympäristössä: Työhön liittyvää kieltä kannattaa oppia aidossa työympäristössä eikä keinotekoisesti koululla. Oppimisessa vallalla oli hyvin yksilöllinen tapa oppia. Ei tule antaa tehtäviä, jotka ryhmä tekee samassa järjestyksessä, vaan kukin valitsee tarjolla olevista kokonaisuuksista asioita, joita oppii pienryhmässä omassa tahdissa ja järjestyksessä. Palasista sitten muodostuu kokonaisuus, ikään kuin palapeli. Osalla opiskelijoista tämä tapa oppia toimii oikein hyvin, osa tarvitsisi ryhmän tukea ja rakennetta enemmän. On totuttu toimimaan yhteisössä. Koululla on käytävillä ja yhteisissä tiloissa erilaisia istuinryhmiä ja tunneilta tullaan pienryhmissä tekemään tehtäviä. Ryhmätyö näytti toimivalta ja opettajat kiersivät pienryhmissä auttamassa. Pajaopetuspedagogiikassa kielen oppimisessa keskitytään taitoihin, ei tehtäviin. Jokainen saa itse asettaa tavoitteensa ja reflektoi oppimistaan niihin verraten.

Belgian osallistujat vetivät meille toiminnallisen oppimistuokion. Siellä sitten juoksenneltiin Rosengårdin ostoskeskuksen parkkipaikalla metsästäjinä, saaliina ja puolustajina. Futuremaker-hanke toi vahvasti esiin sitä, miten merkityksellistä oppimisessa on ilo, sisäisen palon löytäminen, unelmat, myönteiset tunteet ja näiden löytäminen toiminnallisen oppimisen menetelmin. Joskus on vaikeaa miettiä, millaisen työn haluaisi ja millaisia tavoitteita asettaa, saati millä osaamisella niihin pääsee. Voi olla helpompaa aloittaa ajatuksella, että ollaan lähdössä avaruusmatkalla ja mietitään, millaiselle planeetalle halutaan laskeutua ja millaisia voimavaraparistoja mukaan tarvitaan. Unelmista tulee totta. Ilolla oppii.

© 2020 Koulutuskuntayhtymä Tavastia