Spesian asiantuntija Tuula Niskanen koulutti Tavastian opetus- ja ohjaushenkilöstöä neuropsykiatrisista vaikeuksista ja siitä, miten kohdata, tukea ja ohjata opiskelijoita. Kahtena iltapäivänä 40 kiinnostunutta työntekijää osallistui aktiivisesti koulutukseen, jossa myös ryhmissä keskusteltiin ja jaettiin toimivia ideoita, miten tukea opiskelijoita arjessa. Koulutus kuuluu OIVA-hankkeeseen, jolla lisätään opetus- ja ohjaushenkilöstön pedagogista osaamista.

Koulutuksesta saatiin runsaasti tietoa neuromoninaisuudesta, joka on osa ihmiskunnan luonnollista monimuotoisuutta. Meillä kaikilla on yksilöllisesti rakentuneet aivot eikä mikään neurotyyppi ole toista huonompi. Nepsy-sanasta on tullut osa arkea, meistä moni löytää itsestään ja työkavereistaan nepsy-piirteitä, mutta silloin kun oireet haittaavat toimintakykyä ja elämää, tarvitaan tukea ja lisää tietoa sekä ymmärrystä. Tärkeää on muistaa, ettemme pysty muuttamaan henkilöitä, joilla on neuromoninaisuutta, vaan meidän pitää etsiä heidän vahvuuksiaan ja muokata ympäristöä ja rakenteita sopiviksi. Silloin toimintaamme ohjaa neurovahvistava lähestymistapa.

Toiminnanohjauksen haasteet liittyvät neuromoninaisuuteen ja opiskelijoilla nämä haasteet ovat lisääntyneet tai niistä on tultu tietoisimmiksi. Eli opiskelija tarvitsee apua tehtävien aloittamiseen. Useiden eri ärsykkeiden vuoksi tehtävän tekeminen herpaantuu ja uudelleen aloittaminen hankaloituu. Silloin opiskelijalla ei olekaan kykyä jatkaa itsenäisesti sitä, mitä oli tekemässä ja opettajan tai ohjaajan on palautettava hänet takaisin työn ääreen. Tässä kyse ei ole laiskuudesta. Tätä pulmaa auttaa esimerkiksi, että pilkkoo tehtävät pieniin osiin, työskentely-ympäristö pyritään pitämään rauhallisena ja palautetta ja ohjausta on saatavilla nopeasti.

Tuula Niskanen korostaa positiivisen suullisen palautteen merkitystä:

Opiskelija: ”Sain tehtävät tehtyä!”

• Aktiivinen rakentava palaute: ”Mahtavaa, oletpa taitava! Mitä kaikkea teit?”
• Passiivinen rakentava palaute: ”Ok” ”Kiva”
• Aktiivinen ei-rakentava palaute: ”Tuo yksihän on ihan väärin. ”
• Passiivinen ei-rakentava palaute: ”Ei vastausta, ei kuule/ole läsnä tilanteessa”

Koulutuksen välitehtävässä osallistujilta tuli hyviä vinkkejä toiminnanohjauksen tukemiseen. Tässä niistä muutamia:

Pyrin havainnollistamaan opiskelumateriaaleja selkeillä kuvilla. Uskon, että kuvat auttavat orientoitumaan alkavaan kurssiin, aihekokonaisuuteen tai yksittäiseen tuntiin. Erityisesti vieraskielisten opiskelijoiden kanssa kuvat ovat tärkeä tuki. Tunnin alussa käydään läpi alkavan tunnin sisältö. Jos itsenäiseen tai parityöskentelytilanteeseen kuuluu useampi kuin yksi tehtävä, kirjoitan ne taululle näkyviin numeroituna. Pitkät monisteprujut eivät tunnu toimivan, työ edistyy usein parhaiten, kun tehtäviä on annettu kerrallaan 1-2. Katariina Rauhamäki, kielten opettaja

Opon työssä käymme opiskelijan ohjauskeskusteluissa usein aika monta asiaa opiskelijan kanssa läpi. Siksi aina ohjauskeskustelun päätteeksi kertaan vielä lopuksi tärkeimmät asiat ja kokoan ne yhteen opiskelijalle. Erityisesti yto-rästien/puutteiden kohdalla kirjoitan lisäksi opiskelijalle post it -lapulle muistiin mitä, miten, milloin ja kenen kanssa hän asiaa lähtee viemään eteenpäin ja varmistan onko opiskelija ”kartalla”. Marika Loikkanen, opo

Ohjeen annettuani, pyydän kertomaan omin sanoin mitä hänen tulisi seuraavaksi tehdä. Laura Peltonen, Kätevän opettaja

Usein vastaanottokäyntien yhteydessä kehotan opiskelijoita kalenterin ja puhelimen muistutusten käyttöön, jotta arjenhallinta olisi itsenäisempää, eikä edessä olevat asiat olisi vain muistin varassa. Pohdimme, millainen kalenteri olisi toimivin, jotta sitä tulisi käytettyä. Hahmottuuko aika parhaiten esim. paperisesta kalenterista, jossa näkyy viikko tai kuukausi kerrallaan, vai onko kätevintä käyttää puhelimella sähköistä kalenteria. Kehotan usein myös laittamaan puhelimeen muistutuksen esim. ajanvarauksesta heti uutta aikaa sopiessa, koska kalenterista asiat muistuvat vain, kun kalenteria säännöllisesti katsoo ja käyttää. Marita Ruuska, psykologi

Koulutuksen päätteeksi keskusteltiin vielä voimavarojen vahvistamisesta. Vinkit sopivat opiskelijoiden lisäksi myös itselle työssäjaksamisessa.

Tässä Frank Martelan lista:

Elina Jalli

Elina Jalli on erityisopettaja, joka toimii oppimisen tuen koordinaattorina Ammattiopisto Tavastiassa.