Me joulukuussa 2016 valmistuvat lähihoitajat haluamme jakaa toukokuisen opintomatkamme tunnelmia. Suuri kiitos vastuuopettajillemme Maj-Britt Elorannalle ja Päivi Törmäselle sekä Tuula Anttilalle ja Minna Vitie-Ojalalle, joiden tuntien tiimoilla pääsimme antoisan ja opettavaisen opintovierailumme toteuttamaan.

Opintomatkamme teema oli tutustua uuteen sairaalateknologiaan Päivi opettajamme aiemassa työpaikassa Malmin sairaalassa ja vertailla vanhusten hoidon eroavaisuuksia Tukholmassa sijaitsevassa Suomikodissa.

MALMIN SAIRAALA

Malmin sairaalassa meitä opastivat osastonhoitaja Marianne Särkiluoto ja lähihoitaja Tanja Huttunen. He esittelivät meille sairaalan historiaa kertoen, kuinka sairaala kehittyi nykyiseen toimintamalliin. Koska toiminta on pääosin akuuttia hoitoa, niin henkilöstössä lähihoitajia on sairaanhoitajia vähemmän. Meille uusi asia oli sairaalan ylläpitämä vapaaehtoisten ”aula-Auliksien” hyödyntäminen. Vapaaehtoiset ”aula-Aulikset” mm. opastavat asiakkaita oikeisiin paikkoihin, toimivat seurana odottelun ajan ja osallistuvat sellaisiin tehtäviin mihin kykenevät sairaalan antaman koulutuksen perusteella.

Uuden osan rakentaminen ja vanhojen rakennusten korjaaminen oli toteutettu kuunnellen työntekijöitä ja heidän toiveitaan. Kiertäessämme pääsimme tutustumaan osastoihin ja siellä oleviin uusimpiin innovaatioihin. Tutustuimme myös elektroniseen lääkekaappiin, yli/alipainehuoneeseen ja henkilökunnan työasuvarastoon. Tutustumiskohteina oli myös hiljentymishuone, omaisten lepohuone ja muistohuone. Lisäksi näimme uusimpia kattonostinjärjestelmiä potilaan nostamiseen sekä liikuttamiseen potilashuoneessa ja saimme näytöksen uusimmista hoitajan ergonomiaa tukevista apuvälineistä.

Matkamme jatkui iltapäivästä kohti Katajanokkaa astuaksemme Viking Linen Mariellan notkuvien ruokapöytien ääreen.

SUOMIKOTI

Seuraavan aamuna Tukholma otti meidät vastaan kesäisen aurinkoisena kirsikkapuiden kukkiessa ja tuoksuessa. Elämysten tarjonta alkoi jo metromatkan puitteissa, sillä se oli osalle luokkalaisista ensikokemus. Metron jättäessä meidät Svedmyran asemalle tarvitsimme toista kotimaista kieltämme, jotta selvitimme reitin Suomikotiin. Kannattaa olla läsnä ruotsin tunneilla!

Perille päästyämme toiminnanjohtaja Virpi Johansson otti meidät lämpimästi kahvittelun merkeissä vastaan. Kahvittelun lomassa saimme kattavan kuvauksen Suomikodin historiasta ja nykytilasta. Samalla saimme työstettyä matkamme piristykseksi annettuun ryhmätehtäväämme koskien eroja Suomen ja Ruotsin sosiaalietuuksien osalle.

Pääsimme kiertelemään pienryhmissä Suomikodin kahteen soluun. Pääsimme jututtamaan asukkaita samalla tutustuen heidän viihtyisiin yksiöihin sekä solujen yhteisiin tiloihin. Ihastusta ja huomiota kiinnitimme erityisesti tilaviin saniteettitiloihin asukkaiden asunnoissa. Oli todettava, että oli hoitajien ergonomian huomioonotto edellä selkeästi suomalaista hoivapaikkojen mahdollisuutta avustaa asukkaita pesutiloissa.

Tilojen kodinomaisuus, hyvä ruoka, suomalaisen designin hyödyntäminen; Aalto, Marimekko jne. ja suomen kielen puhuminen olivat niitä asioita, joita asukkaat arvostivat.

Suomessa tällä haavaa vallitsevassa hoitajamitoitusaiheessa ovat ruotsalaiset sitten valtavasti meitä viisaampia. Osaatteko aavistaa mikä Suomikodin hoitajamitoitus on? Kyllä mekin opiskelijoina hämmentyneenä olimme kuullessamme mitoituksen olevan 1,0 / asukas!! Olemme kateellisia. Toki meillä on mahdollisuus hakea Suomikodista töitä tai aikanaan asuinpaikka vanhetessamme. Haluamme muistuttaa, että he ottavat mielellään myös opiskelijoita harjoitteluun tai tarjoavat kesätyöpaikkaa.

Kaikin puolin koko opintomatkamme oli todella antoisa antaen paljon ajattelemisen aihetta. Vertailukohdat hoitotyöstä ja erilaisista toimintatavoista yli rajojen sekä verkostoituminen antavat meille loistavat eväät kehittyä paremmiksi lähihoitajiksi. Toivottavasti meistä kukin uskaltaa ottaa omalta osaltaan tulevassa työssämme härkää sarvista!

Marraskuussa VA16SAHU1P ryhmän puolesta lähihoitajaopiskelija Nina