Tiimiohjautuvuudella työkykyä -hankkeessa havaittiin, että pysyvyys ja itsellisyys ovat Koulutuskuntayhtymä Tavastian työntekijöille tärkeitä arvoja. Tässä kirjoituksessa henkilöstöjohtaja Laura Valkeapää kertoo, miten hanke auttaa tavastialaisia muutosjohtamisessa.

Teksti: Maria Lassila-Merisalo

”Koulutuskuntayhtymä Tavastia on tosi moninainen organisaatio: meillä on ammattiopisto, lukiot, kansalaisopisto ja vielä kuntayhtymän yhteinen palveluhenkilöstö. Toimimme monella rintamalla, mutta tavastialaisuus on yhdistävä tekijä. Henkilöstöllämme on halu vaikuttaa tulevaisuuteen ja olla merkityksellinen osa yhteiskuntaa.

Tiimiorganisoitumisen alku ei ollut meillä kovinkaan systemaattinen. Monilla esihenkilöillämme on ollut johdettavanaan isoja kokonaisuuksia ja paljon henkilöitä. Toisinaan henkilöstö on kokenut esihenkilönsä etäiseksi ja arkeen liittyvän päätöksenteon hitaaksi. Olimme saaneet jo hyviä kokemuksia esihenkilövastuun jakamisesta tiimeille, ja keväällä 2022 lähdimme viemään asiaa organisaatiotasolla eteenpäin. Loimme yhteisiä malleja, joilla voimme tukea tiimien rakentumista, ja etsimme myös yhteisiä toimintatapoja yli tiimirajojen.

Koska yksikkömme ovat niin erilaisia, oli alusta lähtien selvää, ettei tiimimalli toimi kaikkialla yhtä hyvin. Ammattiopisto Tavastia päätti ensimmäisenä kokonaisena yksikkönämme lähteä tiimiorganisaatiomalliin vuoden 2025 alusta.”

On tärkeää pysähtyä välillä

”Tiimiorganisoituminen on osa suurempaa tavoitetta, johtamistyön kehittämistä. Tähtäimessämme on matalampi organisaatio: kun tiimit ottavat käytännön asioita ja toimintatapoja omaan hallintaansa, esihenkilölle jää enemmän aikaa arvokkaaseen esihenkilötyöhön. Tiimi ei tietenkään saa kaikkea päätösvaltaa itselleen, vaan yhteiset reunaehdot pitää ottaa huomioon.

Meillä on töissä todella monenlaisia asiantuntijoita. Toivomme, että tiimeissä yksilöiden osaaminen voi tulla kaikkien yhteiseksi hyödyksi. Uskomme myös, että kun tiimiorganisaatio on itseohjautuva ja yksilölle tulee sellainen tunne, että hän voi vaikuttaa itseään koskeviin asioihin, hyvinvointi lisääntyy. Ja sehän oli tässä TiiTy-hankkeessakin ihan punainen lanka.

Meissä näkyy hyvin se, mitä Helena Lehkonen löysi tekemissään arvotesteissä, eli on sitä pysyvyyttä ja halua itsenäiseen asiantuntijuuteen. Mielestäni arvot kuvaavat hyvin sitä, millaisia olemme. Haluamme kunnioittaa pitkiä perinteitä. Kehitysmyönteisyyttäkin on, mutta muutokset vievät meillä aikaa. Ihmisten pitää saada pureskella niitä rauhassa.

Emme olisi päässeet omine voiminemme yhden vuoden aikana näin paljon eteenpäin. Oppilaitosmaailma on omanlaisensa toimintaympäristö. Meillä opiskelijat ja opetuksen eteneminen ovat pääasia. On silti tärkeää pysähtyä välillä miettimään, mitä ja keitä me olemme ja millä tavalla meidän kannattaa toimia. Saimme ulkopuolisen asiantuntijan avulla tehtyä todella paljon sellaista, mitä emme olisi pystyneet keskenämme oivaltamaan.

Työkykyä ilmaiseva kuumailmapallo näyttää hyvin sen, että työkyky ei ole staattinen olotila, vaan kokemus voi vaihtua päivästä, viikosta ja vuodesta toiseen. Oli hyvä, että tiimit saivat itse olla määrittelemässä omaan työkykyynsä vaikuttavat tekijät, joita kyselyillä seurattiin. Näin saatiin esiin merkityksellistä tietoa, joka oli hyödyllistä sekä tiimille itselleen että esihenkilölle.”

Muutos vaatii kärsivällisyyttä

”Hankehakemusta kirjoittaessamme ehkä odotimme, että olisimme tässä kohdassa vähän pidemmällä tiimiorganisoitumisessa, mutta ei pidä missään nimessä ajatella, että olisimme epäonnistuneet. Olisi ollut vähän korniakin odottaa, että kaikki tiimit olisivat puhjenneet kukkaan ja löytäneet keinot työkykynsä tukemiseen tällä vuoden matkalla.

On otettu jo tosi iso askel, jos tiimi on päässyt rakentamaan yhteisiä toimintatapoja. Jos niitä ei vielä ole, tarvitaan esihenkilön tukea. Pitää muistaa, että opetuksen järjestäminen tulee meillä aina tärkeysjärjestyksessä ykkösenä. On realistista ajatella, että joissakin tapauksissa tätä tiimiasiaa edistetään sitten kun sille koetaan olevan aikaa.

Ne, jotka ovat kovin pysyvyyttä ja itsenäisyyttä arvostavia, eivät lähde ihan helpolla mukaan ennen kuin huomaavat, että tästä on hyötyä heille itselleenkin. Hankkeen myötä olemme joka tapauksessa oppineet keskustelemaan arvoista, mikä ei ole välttämättä ollut kaikkien mieliaiheita. 

Joissakin tiimeissä on tapahtunut selviä muutoksia: on parempi keskinäinen kommunikaatio, työnjako on selkeämpi ja jäsenet pystyvät sopimaan keskenään mikä on heille paras tapa toimia. On jo näkyviä askelia työkyvyn paranemisen suuntaan.

Ja kun meillä on näitä väliaikatuloksia, joiden avulla näemme, että suunta on oikea, niin voimme olla tyytyväisiä. Meidän täytyy myös pitää mielessä, että tiimiorganisaatio ei ole itseisarvo, vaan pääasia on työyhteisön ja -kulttuurin kehittäminen ja sitä kautta työhyvinvoinnin ja työkyvyn parantuminen.”

Tämä on TiiTy-hankkeen juttusarjan viimeinen osa. Pääset lukemaan ensimmäisen osan tästä, ja toisen osan tästä.