Ohjatessamme ryhmiämme, olemme ottaneet omaksi arvoksemme ja työtapaamme määrittäväksi ohjenuoraksi ”pelipaitakokemuksen”. Pelipaitakokemus tarkoittaa, että jokainen osallistuja tuntee kuuluvansa joukkoon, jokaisella on oma tärkeä roolinsa juuri tämän ryhmän kokoonpanossa. Pelipaitakokemuksella voidaan parhaimmillaan vaikuttaa positiivisesti mm. osallistujien identiteetin, itsetuntemuksen ja itsearvostuksen kasvuun ja kehitykseen.

Pelipaitakokemukseen pyrimme tiedostamalla ihmisen psykologiset perustarpeet, jotka tunnetaan myös itseohjautuvuusteorian nimellä (Self-Determination Theory, SDT). Teorian mukaan autonomian, pystyvyyden ja yhteenkuuluvuuden kokeminen ovat välttämättömiä edellytyksiä ihmisen hyvinvoinnille. Yhdessä ne selittävätkin suuren osan kokemistamme myönteisistä tunteista. (Deci, E. & Ryan, R.). Frank Martela, suomalainen filosofi, hyvinvoinnin ja motivaation tutkija, on lisännyt tähän teoriaan neljänneksi osa-alueeksi hyväntekemisen tarpeen.

Seurataksemme ryhmäläisten perustarpeiden tyydyttymistä, teemme kauden alussa ja lopussa psykologisten perustarpeiden tyydyttymisen testin. Lisäksi keräämme ryhmäläisiltä sanallista palautetta. Palautteen saa kirjoittaa vapaasti, mutta tarvittaessa annamme alkuun pääsemiseksi apukysymyksiä THL:n Pienet onnistumistarinat -arviointityökalusta.

Tässä kirjoituksessa avaamme asiakaspalautteen perusteella, miten nämä psykologiset perustarpeet täyttyvät Ohjatusti opintopolulle -hankkeessa. Kursiivilla kirjoitetut osat ovat suoria lainauksia asiakaspalautteesta.

Autonomian tarve

Autonomialla tarkoitetaan koettua omaehtoisuutta, kokemusta siitä, että ihminen voi vaikuttaa omaan elämäänsä ja tehdä omia valintojaan. Palautteen perusteella ryhmän osallistuja kokee, että hän on ”saanut vaikuttaa toimintaan ehdottamalla omia ideoita, ”saanut tietoa eri mahdollisuuksista ja kokeilla esim. työkokeiluja.”  Ryhmäläisen omaa kokemusta jaksamisesta on kunnioitettu ja sen vuoksi hän tuntee, että ”omaan elämään voi vaikuttaa”. Ryhmässä pyritään tarjoamaan tilaa omien valintojen tekemiselle, itsereflektiolle ja oman elämän hallinnan vahvistamiselle. ”Olen oppinut itsestä paljon, omia vahvuuksia ja heikkouksia.”

Pystyvyyden tarve

Pystyvyydellä tarkoitetaan kokemusta osaamisesta ja kykenevyydestä. Ohjatusti opintopolulle-hankkeen osallistuja toteaa, että hän on ”saanut itseluottamusta, että voin olla oma innostunut itseni ja sanoa omat mielipiteeni.” ”saanut kannustusta ja positiivista palautetta ohjaajilta ja muilta ryhmäläisiltä.” Tästä on seurannut sekä ”keskittymiskyvyn paranemista” että ”olen oppinut pärjäämään ahdistuksen kanssa paremmin”. Ryhmä on siis onnistunut vahvistamaan osallistujan kokemusta omasta osaamisestaan ja kyvystään selviytyä haasteista.

Yhteenkuuluvuuden tarve

Yhteenkuuluvuudella tarkoitetaan kokemusta yhteydestä toisiin ihmisiin, kokemusta siitä, että kuuluu joukkoon ja on hyväksytty. Palautteen perusteella Ohjatusti opintopolulle-ryhmä on tarjonnut lämpimän, hyväksyvän ja yhteisöllisen ilmapiirin, joka on ollut tärkeä osa hyvinvointia, sillä ryhmäläinen kirjoittaa:

”Olen saanut vertaistukea ja kavereita.” ”On myös ihana viettää ryhmän kanssa aikaa, jossa kaikki otetaan mukaan.” Tälle asiakkaalle tämä on ollut ”ensimmäinen ryhmä pitkään aikaan, jossa olen voinut olla oma itseni eikä ole tarvinnut esittää mitään”. Hän on tyytyväinen, sillä hän on ”löytänyt saman oloisia ihmisiä elämään”.

Hyväntekemisen tarve

Frank Martelan tutkimusten mukaan psykologisiin perustarpeisiin kuuluu myös hyväntekemisen tarve, eli kokemus siitä, että voi vaikuttaa positiivisesti muihin ja olla hyödyksi. Näistä kokemuksista syntyy merkityksellisyyden ja joskus jopa onnellisuuden tunteita. Ryhmäläinen kirjoittaa Ohjatusti opintopolulle-toiminnasta näin: ”Olen ollut aktiivinen parhaan ryhmän jäsen, jossa voi olla oma itsensä ja sinut hyväksytään. Olen myös antanut muille positiivista palautetta ja opetellut puhumaan itselleni kauniimmin.” Osallistuja on halunnut toimia aktiivisesti koko ryhmän hyvinvoinnin edistämiseksi. Hän on tunnistanut, että kun uskaltaa olla oma itsensä, niin se voi rohkaista myös muita astumaan omien kynnyksiensä yli. Ryhmäläinen on sekä saanut itse että antanut muille kokemuksen yhteisestä hyvästä ja toisten huomioimisesta.

Palautteessa näkyy vahvasti osallistujan henkilökohtainen kasvu ja kehitys. Hän on saanut itseluottamusta ja rohkeutta luottaa omiin kykyihinsä. Hän on oppinut olemaan itsenäisempi ja tekemään itselleen sopivia päätöksiä, myös hänen on helpompi pärjätä ahdistuksensa ja muiden haasteidensa kanssa. Saaduilla voimavaroilla on mahdollista ottaa askelia kohti oman näköistä elämää.

Saadun palautteen perusteella olemme tyytyväisiä, sillä suurin toimintaamme ohjaava arvo, pelipaitakokemus, näyttää toteutuvan. Olemme todenneet, että kyse pohjimmiltaan on aina ihmisten välisistä kohtaamisista. Haluamme tulla nähdyiksi, kuulluiksi ja ymmärretyiksi. Saadun palautteen edessä olemme kuitenkin myös nöyriä, sillä pelipaitakokemusta me emme ohjaajina pysty yksin luomaan, vaan se vaatii koko ryhmän sitoutumisen yhteisen päämäärän saavuttamiseksi. Koemmekin, että ryhmiimme näyttää kokoontuvan koko kaupungin paras porukka!

Kirjoittajat: Tuuli Tiainen, Anu Saarinen ja Olli Kartano, OHO-hanke

Lähteet: Asiakkaan palautteet. 2025.
Deci, E.L. & Ryan, R.M. 1985. Itseohjautuvuusteoria.
Liukkonen Jarmo, 2021. Psyykkinen vahvuus. Mielen taitojen harjoituskirja. PS-kustannus
Martela, F. 2018. Valonöörit. Sisäisen motivaation käsikirja. Gummerus.
THL. Pienet onnistumistarinat. Arviointityökalu.

Mikä OHO-hanke?

Ohjatusti opintopolulle eli tuttavallisesti OHO-hanke saa ESR+-rahoitusta Hämeen ELY-keskuksen kautta. Hankkeen toimintakausi päättyy 31.12.2025.

Toimintaan kuuluu kolme kertaa viikossa, neljä tuntia kerrallaan Hämeenlinnassa, Koulutuskuntayhtymä Tavastian kampuksella kokoontuva ryhmä. Ryhmän teemoitetut sisällöt muodostuvat mm. psykologisista perustarpeista ja psyykkisistä taidoista, mutta tarkentuvat osallistujien yksilöllisten tarpeiden ja toiveiden mukaan. Jollekin tavoite on ylipäänsä saapua paikalle tai saada arkeensa sisältöä. Toiselle tavoite voi olla taitojen, valmiuksien ja voimavarojen kerääminen tai opintojen tai työelämän pariin siirtyminen. Jokaisella kerralla myös liikutaan ja ruokaillaan yhdessä. Useimmiten ryhmään ohjaudutaan oppilaitoksen, työllisyyspalveluiden tai sosiaalipalveluiden kautta. Ryhmää ohjaa kolmen valmentajan moniammatillinen tiimi ja osallistujia ryhmissä kolmena päivänä viikossa on noin kymmenen.