Ajankohtaista

Hyvä alku Hämeessä -loppuseminaari oli yleisömenestys

21.3.2018

Hyvä alku Hämeessä -hankkeen loppuseminaari keräsi kuuntelijoita maanantaina 19.3 Wetterhoffin auditorioon. Tilaisuuden avasi Koulutuskuntayhtymä Tavastian kehitysjohtaja Arto Ruhala, joka kiteytti koko hankkeen idean – miten saadaan kotouttaminen jo alkuvaiheessa käyntiin.

Seminaarin avauspuheenvuoron piti Ranjith Kumar Prabhakaran, joka alleviivasi kotouttamisen olevan tärkeää ja ”ennen kaikkea yhteistyötä”. Hän iloitsi, että Hämeenlinna on ennakkoluulottomasti ottanut kotoutumisen asiat hoitoon, ja miten nykyään kotouttamisen parissa työskentelee satoja ammattilaisia, ennen heitä oli vain muutamia.

Hyvä alku Hämeessä -hankkeen projektikoordinaattori Tiina Alhainen avasi uutta Kotona Suomessa -hanketta − kotouttamisen palvelumallia. Se on suunniteltu jatkossa kotouttamisen parissa työskenteleville, esimerkiksi sitä suunnitteleville ja johtaville. Hankkeessa oli luotu suunnittelukirja, jotta osattaisiin toimia laadukkaasti ilman päällekkäisiä prosesseja.

Seminaarissa käytiin läpi Hyvä alku Hämeessä -hankkeen tuloksia. Hämeessä pilotoitu prosessi- ja strategiatyöskentely on Rambollin mukaan ollut toimiva. Eevaleena Taala summasi Paavo-pilottia − alkuvaiheen orientaatiota ja välivaiheen tukea kotouttamisessa. Pilotti on ollut toimiva, asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä ja tuloksia on saavutettu. Sanna Airaksisen mukaan kolmannen sektorin osallistava rakenne osana kotouttamista on ollut myös tehokas. Juha Mäkirinta esitteli suomen kielen oppimisen tueksi verkkomateriaalia, joka löytyy täältä. Katja Maetoloa linjasi työpaikoilla opetetun suomen kielen tärkeyttä, sillä arkipäiväisten asioiden hoituminen olisi kotouttamisen kannalta oleellista.

Iltapäivän pääpuhujana oli Madventuresista tuttu Riku Rantala, joka on ollut mukana Startup Refugees -yrityksen perustamisessa. Startup laitettiin alulle vuoden 2015 pakolaiskriisin seurauksena ja sillä on saavutettu hyviä tuloksia työ- ja koulutuspaikkojen suhteen. Rantalan mukaan työ onkin paras tapa oppia suomea ja se myös tukee kotoutumista. Toisaalta Suomessa ei ole työpaikkoja kaikille, mutta startup mahdollistaisi työn saannin. Muutenkin Rantala puhui monikulttuurillisuuden puolesta painottaen sen ymmärtämisen oltavan välttämätöntä nykyajan työelämässä. Hän antoi vinkkejä erilaisten kulttuurien kanssa toimiville: ”Älä yleistä tai luule, vaan kysy. Tunnista erojen taustat. Puhu. Joka luovii niin, menestyy”. Monikulttuurillisuus ja monimuotoisuus on Suomelle elintärkeä vahvuus jatkossa. Monimuotoinen työyhteisökin on tutkimusten mukaan tuottavampi.

Laura Körkkö, viestinnän harjoittelija, Koulutuskuntayhtymä Tavastia

Sivua päivitetty 21.3.2018 kello 16.02

Uusimmat uutiset

TiiTy-hanke: Muutokselle on annettava aikaa

Tiimiohjautuvuudella työkykyä -hankkeessa havaittiin, että pysyvyys ja itsellisyys ovat Koulutuskuntayhtymä Tavastian työntekijöille tärkeitä arvoja. Tässä kirjoituksessa henkilöstöjohtaja Laura Valkeapää kertoo, […]

Lue lisää

1.9.2025

TiiTy-hanke: Kun työ on työntekijän arvojen mukaista, motivaatio kasvaa

Kasvatustieteen tohtori, yrittäjä Helena Lehkonen on kehittänyt työelämän arvotestin sosiaalipsykologi Shalom H. Schwartzin arvoteorian ja omien tutkimustensa pohjalta. Tässä kirjoituksessa […]

Lue lisää

1.9.2025

TiiTy-hanke: Toimiva tiimityö edistää työkykyä

TiiTy eli Tiimiohjautuvuudella työkykyä ‑hanke toteutettiin Koulutuskuntayhtymä Tavastiassa 1.8.2024–31.8.2025. Hankkeen rahoitti Keva ja sen toimenpiteet toteutti Helena Lehkonen yrityksensä Tacit […]

Lue lisää

1.9.2025