Koulutuskuntayhtymä Tavastia haki toukokuussa 2026 opetus- ja kulttuuriministeriöltä (OKM) urheilun erityistä koulutustehtävää Hämeenlinnan lyseon lukioon, jossa on toiminut pitkään urheilulinja. OKM, joka päättää koulutuksen järjestämisluvan muuttamisesta ja peruuttamisesta, hylkäsi hakemuksen.  

Hämeenlinnan lyseon lukio haki erityistä koulutustehtävää, koska ilman sitä lukiolla ei ole mahdollisuutta poiketa valtakunnallisesta tuntijaosta, eikä lukio saa erillisrahoitusta, jota erityistehtävälukioille maksetaan tehtävän järjestämiseksi. Hakemuksen mukaan erityisen koulutustehtävän myöntäminen parantaisi opiskelijoiden yhdenvertaisuutta, hyvinvointia ja opintomenestystä sekä lisäisi koulutuksen alueellista saavutettavuutta. Suunniteltu opiskelijamäärä olisi ollut 32 aloituspaikkaa vuosittain ja toiminnan olisi ollut tarkoitus alkaa syksyllä 2027.  

Erityistä koulutustehtävää myönnettäessä otetaan huomioon mm. valtakunnallinen koulutustarve edistää erityistä osaamista, koulutukseen hakeutuminen, opiskelijoiden tarve yhdistää lukiokoulutus vahvaan erikoistumiseen ja tarve rakentaa yksilöllisiä opintopolkuja sekä erityisen koulutustehtävän mukainen opetustarjonta, hakijan yhteistyöverkostot ja toiminnan vaikuttavuus. Myös henkilöstön kelpoisuus, erityinen osaaminen, tilojen ja opetussuunnitelmien soveltuvuus, toiminnan kehittäminen ja opiskelijoiden vaikuttamismahdollisuudet vaikuttavat hakemukseen. Lisäksi muut mahdolliset koulutustehtävän kannalta oleelliset seikat vaikuttavat asiaan. 

– Tietysti olemme hyvin harmissamme, sillä päätöksen perustelujen mukaan kaikki edellytykset olisivat meillä kunnossa niin opetussuunnitelman kuin ammatillisen osaamisen, valmennuksen ja harjoittelupaikkojenkin osalta. OKM on kuitenkin katsonut, että koska Tampereella, Helsingissä, Turussa ja Lahdessa on urheilun erityistehtävälukioita, se takaa myös kantahämäläisille kilpaurheilijoille riittävät mahdollisuudet urheilulliseen kehittymiseen lukiokoulutuksen ohessa. Voi kuitenkin miettiä, onko näin esimerkiksi sellaisen nuoren kohdalla, joka pelaa jossain joukkueessa Hämeenlinnassa, sanoo Hämeenlinnan lyseon lukion rehtori Pieta Tukkimäki-Hildén.  

Hän arvelee, että kysymys onkin rahoituksesta; uuden erityislukion myötä olisi tullut yksi lukio lisää jakamaan samaa rahaa.  

– Kuitenkin OKM:n teettämän selvityksen mukaan urheilun erityistehtävälukioihin on kaikista erityistehtävälukioista vähiten aloituspaikkoja suhteessa hakijamääriin. Niitä on vain 0,46, kun kaikkiin erityistehtäviin on keskimäärin 0,67 hakijaa kohden, Tukkimäki-Hildén ihmettelee. 

Lyseon lukion urheilevat opiskelijat eivät siis edelleenkään tule olemaan yhdenvertaisessa asemassa urheilulukion opiskelijoitten kanssa, koska he joutuvat suorittamaan lukion koko oppimäärän, ilman oikeutta poiketa valtakunnallisesta tuntijaosta, kuten urheilun erityistehtävälukioiden opiskelijoilla.  

– Toivomme kovasti, että ainakin tuota oikeutta poiketa valtakunnallisesta tuntijaosta myös painotuslinjoilla, jotka eivät toimi erityistehtävälukiossa, laajennettaisiin. Se lisäisi urheilevien opiskelijoitten yhdenvertaisuutta. Tähän olemme yrittäneet vaikuttaa jo kauan eri tahojen kautta, Tukkimäki-Hildén sanoo. 

Hän osoittaa kiitoksen kaikille urheiluseuroille, Hämeenlinnan kaupungille ja muille tahoille, jotka olivat mukana puoltamassa hakemusta.