Hämeenlinnan lyseon lukio kuuluu suomalaisen sivistyshistoria kruununjalokiviin. Sen sataviisikymmenvuotinen historia kuvaa selkeästi sitä mutkikasta pitkospolkua, jota pitkin suomenkielisen kulttuurin oli tarvottava, ennen kuin kielemme saavutti lopullisesti sille Hämeenlinnassa kesällä 1873 säädetyn asemansa.

Ensimmäisen suomenkielisen normaalilyseon perustaminen muualle kuin maan pääkaupunkiin kuvasti hyvin ruotsinkielisen yläluokan omaksumaa asennetta. Silloisen kouluhallituksen ylitirehtööri, paroni Kasimir von Kothen luki suureksi ansioikseen sen, että suomenkielinen normaalilyseo onnistuttiin karkottamaan Hämeenlinnaan, jossa sillä ei katsottu olevan elämisen mahdollisuuksia.

Hämeenlinnan kannalta kouluratkaisu oli onnellinen päätös. Vaatimattomassa suomenkielisessä – joskin yllättävän kansainvälisessä – pikkukaupungissa koulutyö saatettiin käynnistää kaikessa rauhassa. Suuri rooli suomenkielisen sivistyneistön keskeisenä opinahjona lankesi sille ikään kuin huomenlahjana. Se sai rehtoreikseen ja opettajikseen ajan kansallisen hengen elähdyttämiä valistus- ja tiedemiehiä, jotka sittemmin kyntivät syvän vaon suomalaisen kulttuurin sarkaan.

Samalla tavoin, kuten rehtori Johan Gabriel Geitlin vuosikertomuksen esipuheessa kertoi, tänne virtasi lahjakkaita oppilaita maan kaikista ääristä, jopa rajojemme ulkopuolelta.

Vaikka normaalilyseo sittemmin vuonna 1887 siirrettiin Helsinkiin, ei se ratkaisevasti häirinnyt lycee-kartanon elämää. Oppilaat ja suuri osa oppilaista jatkoivat työtään reaalilyseossa niin kuin ennenkin.

Koulun perustamisesta alkaen oli itsestään selvää, ettei se tulisi toimimaan keskellä kaupunkia suljettuna luostarina, vaan säteilisi henkistä voimaansa laajalle ympäristöönsä. Opettajat osallistuivat aktiivisesti sekä kunnallis- että seurapiirielämään. Oppilaiden muodostamat kuorot, orkesterit ja urheiluseurat toivat oman panoksensa kaupungin elämään.

Oma tärkeä roolinsa oli toverikunnalla, jotka levittivät kirjallista sivistystä myös naapuripitäjiin. Esiintyminen Jocin tai Vasaman palstoilla, laulaminen kuorossa tai soittaminen kuorossa yhtä hyvin kuin aktiivinen osallistuminen Calypson tai Ilveksen toimintaan; kaikki nämä olivat asioita, joiden piiristä moni nuori oli löytävä jopa tulevaisuuden ammattinsa.

Juhlavuosi 2023

Vuosi 2023 on Hämeenlinnan lyseon 150-vuotisjuhlavuosi. Tuntuu hurjalta ajatella, että lyseota on käyty jo paljon ennen Suomen itsenäistymistä. Sota-aikana koulutyö oli keskeytyksissä ja vanha lyseo-rakennus toimi sotilassairaalana. Lyseo toimi poikakouluna aina vuoteen 1974, jolloin peruskoulun myötä tytötkin pääsivät opiskelemaan kouluumme. Koulu elää ajassa ja tänäänkin Hämeenlinnan lyseon lukio on vahvasti ympärilleen avautuva opinahjo täynnä lahjakkaita nuoria.

Sivua päivitetty 20.12.2022 kello 14:01