Ajankohtaista

Suomen Tiedeseuran palkinto lehtori Paula Perkkalaiselle

10.5.2022

Kaurialan lukion kemian lehtori, filosofian tohtori Paula Perkkalainen on saanut Suomen Tiedeseuralta opettajuuspalkinnon. Tunnustukset myönnettiin kolmelle opettajalle, joiden oppilaat ovat menestyksekkäästi jatkaneet opintojaan opettajansa aineessa yliopistotasolla. Perkkalaisen opiskelijat ovat lukion jälkeen suunnanneet opiskelemaan muun muassa kemiaa, biokemiaa, lääketiedettä, farmasiaa ja materiaalitekniikkaa.

Palkinto tuli Perkkalaiselle yllätyksenä. Hänen mieltään lämmittää se, että palkintojen saajat valittiin ehdotusten joukosta, ja erityisesti se, että palkinto sisältää 2 000 euron määrärahan Kaurialan lukiolle, jonka turvin oppiainetta ja sen opetusta voidaan lukiolla kehittää edelleen.

Kaurialan lukion kemian lehtori Paula Perkkalainen saa Suomen Tiedeseuralta 5 000 euron opettajapalkinnon.

– Totta kai palkinnon saaminen tuntuu kivalta, vaikka tässä koulussa ja kemian opettajien joukossa olisi monta muutakin, jotka ansaitsisivat palkinnon työstään, Perkkalainen aprikoi.

Tiedeseuran palkintoperusteluissa Paulaa kuvaillaan”inspiroivaksi ja vaativaksi opettajaksi, joka on ollut mukana kehittämässä koulun monialaisia työkursseja ja osallistunut myös Kaurialan lukion tiedelinjan perustamiseen.”

– Tiedelinjaa ryhdyttiin puuhaamaan Kaurialan matematiikan lehtori Sakari Salosen ja silloisen fysiikan lehtori Sirkku Haapalan johdolla. Sirkku Haapala alkoi järjestellä opiskelijoiden vierailuja Sveitsiin Cernin hiukkasfysiikan tutkimuslaitokseen ja siitä lähti kipinä tiedelinjan perustamiseen, Perkkalainen muistelee.

– Muistaakseni myös Hämeenlinnan kaupungilla oli siihen aikaan intressi, että lukiot profiloituisivat ja erottuisivat toisistaan.

Opetusministeriö myönsi vuonna 2005 perustetulle linjalle erityisen koulutustehtävän vuonna 2017. Ensimmäiset opiskelijat Kaurialan lukion matematiikka- ja luonnontiedelukiossa aloittivat syksyllä 2018.

– Tiedelinja on ollut tosi hieno juttu, se mahdollistaa meille muun muassa syventävien kemian työkurssien opettamisen. Tuskin olisin enää opettaja, jos niitä kursseja ei meillä olisi, Perkkalainen naurahtaa.

– Myös tiedelinjan opiskelijat tykkäävät, kun he pääsevät opiskelemaan ja juttelemaan samanhenkisessä seurassa, se ruokkii innostusta ja osaamista.

Kemistihaaveet vaihtuivat opettajuuteen

Palkintoperusteluiden mukaan Paula on myös ”järjestänyt ahkerasti ekskursioita eri korkeakouluihin ja alan yrityksiin kannustaakseen opiskelijoita jatkamaan opintojaan luonnontieteiden alalla”.

– Tässä olen hyödyntänyt myös vanhoja opiskelijoita, vierailimme esimerkiksi Tampereen teknillisellä yliopistolla ja esittelijänä oli vanha opiskelijani.

Vastikään Perkkalainen palasi opiskelijajoukon kanssa Ranskasta, jossa vierailtiin ranskan kielen ja kemian yhteisen projektin tiimoilta. Mukana oli sekä luonnontieteiden että ranskan kielen opiskelijoita.

Perkkalainen on viihtynyt opettajana hyvin, vaikka introvertiksi, esiintymistä vältteleväksi ihmiseksi itseään luonnehtiva Paula ei alun perin voinut kuvitellakaan opettajan ammattia.

– Opiskelin yliopistolla kemiaa, sillä se oli aina ollut minulle helppoa ja älyttömän kiinnostavaa, varsinkin biokemian ja orgaanisen kemian yhteys arkielämään. Jatko-opintoja rahoittaakseni menin kuitenkin kemian tuntiopettajaksi, ja totesin, ettei tämä olekaan hullumpaa hommaa. Opiskelin sitten myös matematiikan ja fysiikan aineopinnot, Perkkalainen kertoo.

Kaurialan lukiossa Pietarsaaresta kotoisin oleva Perkkalainen on opettanut vuodesta 1999, pian jo 23 vuotta. Nykyisin hän toimii myös Ylioppilastutkintolautakunnan sensorina, eli tarkastaa keväisin kirjoitusten jälkeen noin 200–250 kemian yo-koetta. Kaurialan lukiossa kemian kirjoittajia on vuosittain noin 40–60, uusijat saattavat hieman kasvattaa kokonaismäärää.

– Onneksi yleensä pääsiäinen on pian kirjoitusten jälkeen, niin silloin ehtii hyvin paneutua tarkastusurakkaan, hän naurahtaa.

Perkkalaisen mukaan opiskelijoiden taidot ovat ysiluokan jälkeen lukioon tultaessa nykyisin varsin vaihtelevat.

– Tasoerot ovat kasvaneet, toisten opiskelutaidot ovat tosi hyviä ja toisten sitten ei niin hyviä. Korona-aika on vaikuttanut kemian opinnoissa erityisesti siihen, että kädentaitoja ei etäopetuksessa ole päästy harjoittelemaan. Koeputket eivät ole tuttuja eikä kokeellisia töitä ole päästy tekemään. Ne ovat kuitenkin useimmiten oppilaiden suosikkeja, Perkkalainen harmittelee.

Vanhan lukion opetussuunnitelman mukaan jokaisen lukion on tarjottava viisi kemian kurssia, joiden pohjalta kirjoitukset pidetään. Uudessa opsissa, jonka mukaan nyt ensimmäistä vuotta lukiossa olevat opiskelevat, on kuusi niin kutsuttua moduulia, joista koulut muodostavat opintojaksoja. Kaurialassa tarjotaan lisäksi kolme omaa soveltavaa kurssia.

– Yksi on kertauskurssi, mutta kahdella työkurssilla esimerkiksi valmistetaan esteriä, määritetään vichystä kloridipitoisuuksia, tutkintaan hapanta sadetta ja määritetään denaturoidusta valkoviinistä happopitoisuutta ja makeutta. Nämä kurssit ovat työn parasta antia, Perkkalainen kuvailee.

Sivua päivitetty 12.5.2022 kello 13:00

Uusimmat uutiset

Lukioiden yhteinen vanhempainilta ke 21.9. klo 18.30

Tervetuloa lukioiden yhteiseen teemavanhempainiltaan ke 21.9. klo 18.30 – 19.30 Teamsin välityksellä. Luennoitsijana on psykologi Heli Isomäki (https://professio.fi/people/heli-isomaki/). Aiheina ovat […]

Lue lisää

29.8.2022

Opiskelijahuollon ajankohtaispäivänä pureuduttiin yhteisöllisyyden rakentamiseen

Lukiokoulutuksen opiskelijahuollon ajankohtaispäivä kokosi keskiviikkona 24.8.2022 Vanajaveden Opiston auditorioon Hämeenlinnan Jaakonkadulle opiskelijahuollon henkilöstöä, opettajia sekä opiskelijoita. Kaikkiaan paikalla oli kuutisenkymmentä […]

Lue lisää

26.8.2022

Yrittäjän päivänä Tavastia Goes Business

Tavastia lanseeraa Yrittäjän päivänä 5.9.2022 opiskelijoille suunnatun uuden kilpailun, jonka keskiössä on liikeidea. Kisaan voivat osallistua tiimeinä minkä tahansa alan […]

Lue lisää

18.8.2022