VOPille kestävän kehityksen sertifikaatti

Vanajaveden Opistolle myönnettiin Kestävän kehityksen sertifikaatti joulukuussa 2019. Sertifikaatin luovuttaa ti 11.2. OKKA-säätiön johtaja Tuulikki Similä. OKKA-säätiö on Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö.

Onneksi olkoon Vanajaveden opisto. Olette hyvässä vaiheessa kestävän kehityksen työssänne. Se on työtä, jolla on oikeasti merkitystä. Se on työtä, jolla koko vapaa sivistystyö rakentaa myös omaa tulevaisuuttaan, sanoo sertifioinnin auditoija, Otava-opiston emerita rehtori Kaisa Lindström.

Sertifikaatti on nyt 15 kansalaisopistolla Suomessa. Opistoja on kaikkiaan 181. Hämeenlinnan seudun muista oppilaitoksista vain Ammattiopisto Tavastialla on ko. sertifikaatti.

Taustalla vuosien työ

Vanajaveden Opistossa on tehty usean vuoden ajan työtä kestävien toimintatapojen edistämiseksi. Huomion kohteena ovat olleet opiston sisäiset työskentelytavat, koulutuspalveluiden tulevaisuuden varmistamiseen liittynyt työ sekä kurssitoiminnan sisällöllinen tarkastelu kestävän kehityksen oppimistavoitteiden kannalta.

Lähtökohtana opiston kestävän kehityksen työlle ovat olleet vapaalle sivistystyölle määritellyt kriteerit. Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifiointia ylläpitää OKKA-säätiö, joka on Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö.

Oppilaitosten kestävän kehityksen näkökulmiksi ovat Suomessa valikoituneet ekologinen ja taloudellinen kestävyys sekä sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys.

Ekologinen ja taloudellinen kestävyys

Ekologinen ja taloudellinen kestävyys pitää sisällään kulutuksen säätelyä, vastuullisia hankintoja, tavaroiden kierrätystä, terveyttä ja hyvinvointia lisääviä tekijöitä sekä esimerkiksi viihtyisään ja turvalliseen työskentely- ja opiskeluympäristöön panostamista.

Osaksi julkisin varoin toimivassa Vanajaveden Opistossa on pidetty tärkeänä taloudellisen tasapainon saavuttamista ja varojen mukaan elämistä. Tähän ovat perustuneet muun muassa opiston organisaatio- ja tilamuutokset sekä erilaisten kumppanuuksien rakentaminen.

Ekologista kestävyyttä tukee se, että opisto toimii lähipalveluperiaatteella noin sadassa pisteessä ympäri seutua. Opiskelijoiden sijaan vain opettajat matkustavat.

Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys

Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys tarkoittaa muun muassa henkistä hyvinvointia ja turvallisuutta työskennellessä ja opiskellessa. Näkökulma sisältää myös monikulttuurisuuden, kansainvälisyyden ja kulttuuriympäristön sekä kulttuuriperinteen, joiden edistäminen on jo vapaan sivistystyön laissakin määrätty opiston tehtäväksi.

Vanajaveden Opiston kurssit ovat monialaista ja ne huomioivat ihmisen monipuoliset kehittymisen kohteet. Toimintamuotona opistossa on tyypillisesti ryhmämuotoinen opetus, mikä lisää osallistujien yhteisöllisyyttä ja osallisuuden kokemusta. Monissa opiskeltavissa aineissa myös kulttuurinen ymmärrys ympäröivästä maailmasta ja yhteiskunnasta lisääntyy. Opintoihin osallistuminen tukee ja lisää ihmisen aktiivisuutta, mikä parhaimmillaan tuottaa kansalaisen yhteiskunnallistakin aktiivisuutta.

Arvoista toimintaan

Vuodesta 2014 lähtien opisto on määritellyt kullekin toimintavuodelle erityiset kestävän kehityksen työn kehittämiskohteet, joiden toteutumista on seurattu lukuvuoden kuluessa. Kehittämiskohteet ovat olleet käytännönläheisiä, saavutettavissa olevia ja kunkin vuoden toimintaan liittyviä.

Kestävään ja hyvään elämään tähtäävät toimintatavat käsittävät koko oppilaitoksen toiminnan valituista arvoista lähtien, mutta erityistä huomiota kiinnitetään siihen, että eri ainealueiden opetuksessa huomioidaan kestävä kehitys. Käsityössä esimerkiksi ekologisuutta painottavat kurssit, jotka rohkaisevat materiaalien uusiokäyttöön ja kierrättämiseen, on vuosien mittaan merkitty vihreällä lehdellä tai palkilla.

Kolme teemaa

Opisto valitsi kolme teemaa, joiden sisältämiä kestävän kehityksen elementtejä auditoinnissa tarkasteltiin:

  • Taloudellinen, toiminnallinen ja viihtyvyyteen tähtäävä opiston tilojen hoito
  • Kulttuuriympäristö, tavat ja perinteet
  • Monikulttuurisuus ja kansainvälisyys

Kestävän kehityksen toteutumista arvioitiin kolmessa vaiheessa (toiminnan suunnittelussa, toteutuksessa sekä toiminnan seurannassa, arvioinnissa ja kehittämisessä) kaikkiaan 11 kriteerin kannalta. Suunnitteluvaiheessa esimerkiksi kysytään, ”millaisia kestävän kehityksen oppimistavoitteita opiston koulutuksiin sisältyy?”

Lukuisilla opiston järjestämillä kursseilla opitaan kierrätystä ja säästeliästä materiaalin kulutusta, digitaalisuuden hyödyntämistä opiskelussa, monikulttuurisuutta ja suvaitsevaisuutta, rikasta kansallista ja kansainvälistä kulttuuriperintöä, luovuutta ja ongelmanratkaisutaitoja, liikunnallista elämäntapaa jne.

© 2020 Koulutuskuntayhtymä Tavastia