Kestävän kehityksen tiellä

Vanajaveden Opistossa on tehty usean vuoden ajan työtä kestävien toimintatapojen edistämiseksi kaikessa työssä, mitä opisto tekee. Huomion kohteena ovat olleet opiston sisäiset työskentelytavat, koulutuspalveluiden tulevaisuuden varmistamiseen liittynyt työ sekä kurssitoiminnan sisällöllinen tarkastelu kestävän kehityksen oppimistavoitteiden kannalta.

Lähtökohtana opiston kestävän kehityksen työlle ovat vapaalle sivistystyölle määritellyt kriteerit, joiden mukaan toimintaa tarkastellaan. Opetusalan valtakunnallinen asiantuntijataho, OKKA-säätiö, ylläpitää sertifiointijärjestelmää ja arviointityökaluja, joita oppilaitokset hyödyntävät kehitystyössään. Kehitystyön nykyvaihe on tässä vaiheessa syytä arvioida, jotta voidaan ottaa seuraavia askeleita.

Ekologinen ja taloudellinen kestävyys

Oppilaitosten kestävän kehityksen näkökulmiksi ovat Suomessa valikoituneet ekologinen ja taloudellinen kestävyys sekä sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys.

Ekologinen ja taloudellinen kestävyys pitää sisällään kulutuksen säätelyä, vastuullisia hankintoja, tavaroiden kierrätystä, terveyttä ja hyvinvointia lisääviä tekijöitä sekä esimerkiksi viihtyisään ja turvalliseen työskentely- ja opiskeluympäristöön panostamista.

Osaksi julkisin varoin toimivassa Vanajaveden Opistossa on pidetty tärkeänä taloudellisen tasapainon saavuttamista ja varojen mukaan elämistä. Tähän ovat perustuneet muun muassa opiston organisaatio- ja tilamuutokset sekä erilaisten kumppanuuksien rakentaminen.

Ekologista kestävyyttä tukee se, että opisto toimii lähipalveluperiaatteella noin sadassa pisteessä ympäri seutua. Opiskelijoiden sijaan vain opettajat matkustavat.

Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys

Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys tarkoittaa muun muassa henkistä hyvinvointia ja turvallisuutta työskennellessä ja opiskellessa. Näkökulma sisältää myös monikulttuurisuuden, kansainvälisyyden ja kulttuuriympäristön sekä kulttuuriperinteen, joiden edistäminen on jo vapaan sivistystyön laissakin määrätty opiston tehtäväksi.

Vanajaveden Opiston kurssit ovat monialaista ja ne huomioivat ihmisen monipuoliset kehittymisen kohteet. Toimintamuotona opistossa on tyypillisesti ryhmämuotoinen opetus, mikä lisää osallistujien yhteisöllisyyttä ja osallisuuden kokemusta. Monissa opiskeltavissa aineissa myös kulttuurinen ymmärrys ympäröivästä maailmasta ja yhteiskunnasta lisääntyy. Opintoihin osallistuminen tukee ja lisää ihmisen aktiivisuutta, mikä parhaimmillaan tuottaa kansalaisen yhteiskunnallistakin aktiivisuutta.

Arvoista toimintaan

Vuodesta 2014 lähtien opisto on määritellyt kullekin toimintavuodelle erityiset kestävän kehityksen työn kehittämiskohteet, joiden toteutumista on seurattu lukuvuoden kuluessa. Kehittämiskohteet ovat olleet käytännönläheisiä, saavutettavissa olevia ja kunkin vuoden toimintaan liittyviä.

Kestävään ja hyvään elämään tähtäävät toimintatavat käsittävät koko oppilaitoksen toiminnan valituista arvoista lähtien, mutta erityistä huomiota kiinnitetään siihen, että eri ainealueiden opetuksessa huomioidaan kestävä kehitys. Käsityössä esimerkiksi ekologisuutta painottavat kurssit, jotka rohkaisevat materiaalien uusiokäyttöön ja kierrättämiseen, on vuosien mittaan merkitty vihreällä lehdellä tai palkilla.

VOP tavoittelee sertifikaattia

Marraskuussa 2019 opiston kestävän kehityksen työ on edennyt siihen pisteeseen, että 27.11. opistossa suoritetaan kehitystyön ulkoinen arvointi. Ulkoista arviointia on edeltänyt työyhteisön tekemä itsearviointi OKKA-säätiön ohjeiden mukaisesti. Auditoijana on Otava-opiston emerita rehtori Kaisa Lindström. Auditoijan palautteen ja arviointiraportin jälkeen oppilaitos tekee mahdolliset korjaavat toimet ja voi hakea sertifikaattia.

Opisto on valinnut kolme teemaa, joiden sisältämiä kestävän kehityksen elementtejä auditoinnissa myös tarkastellaan. Teemoja ovat:

  • Taloudellinen, toiminnallinen ja viihtyvyyteen tähtäävä opiston tilojen hoito
  • Kulttuuriympäristö, tavat ja perinteet
  • Monikulttuurisuus ja kansainvälisyys

Mainituista teemoista ensimmäinen liittyy ekologiseen ja taloudelliseen kestävyyteen ja kaksi jälkimmäistä sosiaaliseen ja kulttuuriseen kestävyyteen.

Kestävän kehityksen toteutumista arvioidaan kolmessa vaiheessa (toiminnan suunnittelussa, toteutuksessa sekä toiminnan seurannassa, arvioinnissa ja kehittämisessä) kaikkiaan 11 kriteerin kannalta. Suunnitteluvaiheessa esimerkiksi kysytään, ”millaisia kestävän kehityksen oppimistavoitteita opiston koulutuksiin sisältyy?”

Lukuisilla opiston järjestämillä kursseilla opitaan kierrätystä ja säästeliästä materiaalin kulutusta, digitaalisuuden hyödyntämistä opiskelussa, monikulttuurisuutta ja suvaitsevaisuutta, rikasta kansallista ja kansainvälistä kulttuuriperintöä, luovuutta ja ongelmanratkaisutaitoja, liikunnallista elämäntapaa jne.

Opiston kestävän kehityksen työ arvioitavana

VOPissa on jo pitemmän aikaa tehty työtä kestävän kehityksen edistämiseksi muun muassa perustamalla kursseja, joissa on huomioitu ekologiset valinnat ja kestävän kehityksen ajatus esimerkiksi uusiokäytön ja kierrätyksen keinoin. Nyt opisto tavoittelee kestävän kehityksen sertifikaattia, joita Suomessa oppilaitoksille myöntää OKKA-säätiö (Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö).

Sertifikaattia varten VOP on suorittanut itsearvioinnin, ja seuraavana on vuorossa kestävän kehityksen auditointi 27.11. Auditoijana on Otava-opiston emerita rehtori Kaisa Lindström. Auditoijan palautteen ja arviointiraportin jälkeen oppilaitos tekee mahdolliset korjaavat toimet ja voi hakea sertifikaattia.

Vanajaveden Opisto on valinnut kolme teema, joita arvioidaan:

  • Taloudellinen, toiminnallinen ja viihtyvyyteen tähtäävä opiston tilojen hoito
  • Kulttuuriympäristö, tavat ja perinteet
  • Monikulttuurisuus ja kansainvälisyys

Mainituista teemoista ensimmäinen liittyy ekologiseen ja taloudelliseen kestävyyteen ja kaksi jälkimmäistä sosiaaliseen ja kulttuuriseen kestävyyteen.

Kestävän kehityksen toteutumista arvioidaan kolmessa vaiheessa: toiminnan suunnittelussa, toteutuksessa sekä toiminnan seurannassa, arvioinnissa ja kehittämisessä. Suunnitteluvaiheessa esimerkiksi kysytään, ”Millaisia kestävän kehityksen oppimistavoitteita opiston koulutuksiin sisältyy?”

Kysymykseen VOP vastaa luettelolla:

  • kierrätys ja säästeliäs materiaalin kulutus
  • kulttuurin ja perinteiden siirtäminen
  • jatkuvaan oppimiseen kasvattaminen
  • monikulttuurisuus ja suvaitsevaisuus
  • digitaalisuuden hyödyntäminen oppimisessa

Ja niin edelleen.

© 2019 Koulutuskuntayhtymä Tavastia