Kansalaisopisto-opiskelija käyttää vähemmän sote-palveluita

Kansalaisopistoilla on tärkeä rooli kuntalaisten hyvinvoinnin, osaamisen ja aktiivisuuden ylläpitäjänä ja kehittäjänä, mikä näkyy myös sote-palveluiden käytössä.

Kansalaisopisto siis tuottaa paitsi hyvinvointia ja osaamista opiskelijoilleen myös säästöä kunnalle. Tämä käy ilmi Kunnallisalan kehittämissäätiön (KAKS) teetättämästä tuoreesta tutkimuksesta Hyvinvointia ja sosiaalista pääomaa – kansalaisopiston hyödyt osallistujille, kaupungille ja alueelle. Itä-Suomen yliopistossa toteutetussa tutkimuksessa seurattiin lukuvuoden 2017–2018 ajan satojen Joensuun seudun kansalaisopistossa opiskelevien aikuisten elämäntilanteen muuttumista sekä arvioitiin opiskelun tuottamia hyötyjä ja mahdollisia taloudellisia vaikutuksia.

– Seurantatutkimuksen mukaan kansalaisopiston aikuisopiskelijat käyttävät vähemmän sote-palveluita kuin väestö keskimäärin. Tutkimuksessa mukana olleiden joensuulaisten aikuisopiskelijoiden sote-kulut ovat vain 464 € / henkilö, kun ne ovat väestöllä keskimäärin 1 049 € / henkilö. Nämä opiskelijat ovat siis “puolet edullisempia kuntalaisia” sote-palveluiden käytöstä aiheutuvien kulujen suhteen, kertoo Itä-Suomen yliopiston aikuiskasvatustieteen professori Jyri Manninen.

Uusi tutkimus vahvistaa aiempia tutkimustuloksia kansalaisopisto-opiskelun hyvinvointi- ja terveysvaikutuksista.

Tutkimuksen keskiössä ovat terveys, hyvinvointi ja elämänlaatu, jotka ovat kuntalaisten ja kunnan kannalta olennaisia alueita.

– Aikuisopiskelun todetut hyvinvointivaikutukset olisi hyvä ymmärtää ja hyödyntää täyspainoisesti, vaikka kansalaisopisto useimmiten sijoittuukin kunnassa toiselle hallinnonalalle, kommentoi tutkimusta Kansalaisopistojen liiton (KoL) toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen.

Hyvinvointia ja sosiaalista vuorovaikutusta

Avovastauksissa ja haastatteluissa puolet vastaajista mainitsee tärkeimpinä hyötyinä opiskelun aikaansaamat hyvinvointi- ja terveysvaikutukset sekä kurssien tarjoamat sosiaalisen vuorovaikutuksen mahdollisuudet. Kurssit tuottavat myös 18 erilaista osaamisaluetta, joista eniten vahvistuvat kieli-, tietotekniikka- ja kädentaidot.

Valtaosa syksyisin kansalaisopistoon hakeutuvista aikuisista on vakioasiakkaita eli he ovat osallistuneet toimintaan myös aikaisempina vuosina. Tutkimuksen mukaan suurin myös osa kansalaisopiston aikuisopiskelijoista on muuhun väestöön verrattuna hieman koulutetumpia ja paremmassa sosioekonomisessa asemassa. Seuranta-aineiston mukaan osallistujien jo ennestään varsin hyvä elämäntilanne parani vuoden aikana: kansalaisopistossa suoritetut kurssit lisäävät suvaitsevaisuutta ja opiskeluhalukkuutta ja vahvistavat ystäväverkostoja.

– Eniten kursseista hyötyvät aikuiset, jotka ovat hieman hankalammassa elämäntilanteessa kurssien alkaessa, mutta nämä muodostavat hyvin pienen ryhmän kansalaisopiston kursseille osallistuvista, professori Jyri Manninen sanoo. Kansalaisopistojen pitäisikin pystyä tarjoamaan toimintaa jatkossa myös uusille kohderyhmille.

Kansalais- ja työväenopistot ovat aikuisille suunnattu sivistyspalvelu. Tampereelle 1899 perustetusta Suomen ensimmäisestä työväenopistosta lähtien niillä on ollut selkeä kunnan tai kaupungin alueellisista sivistystarpeista lähtevä rooli. Tällä hetkellä Suomessa on 181 kansalaisopistoa ja niiden kursseja ja muuta toimintaa on tarjolla kaikissa kunnissa. Kansalaisopistoissa opiskelee vuosittain hieman yli 600 000 henkilöä.

Lauantaina 4.5. julkaistu tutkimusraportti löytyy sähköisenä Kunnallisalan kehittämissäätiön verkkosivuilta.

© 2019 Koulutuskuntayhtymä Tavastia