Lukuvuoden varrelta 2022–2023
LUKUVUODEN VARRELTA 2022–2023 2 Kuvat: Akseli Elomaa Etukansi: Lammin lukion opiskelijat maalamassa Lammin kunnantaloon graffiteja, Erasmus+-projektissa italialaisten vieraiden kanssa. Takakansi: Sateinen päivä Castel Sant’ Angelo, Rooma, Erasmus+ JobShadowing Sisällysluettelo Lammin lukion henkilökunta.......................................................................................................................................... 3 Rehtorin tervehdys............................................................................................................................................................. 4 Luonto- ja ympäristölinjan valmistelu on edennyt vauhdikkaasti! . ....................................................................... 6 Opiskelijakunnan hallituksen vuosikatsaus 2022–23 ............................................................................................... 7 Opiskelijakunnan hallituksen puheenjohtajan puhe Lammin sankarihaudoilla ................................................. 8 Itsenäisyyspäiväjuhlassa jaettiin stipendejä. .................................................................................................................. 9 Pikku-Finlandia-kirjoituskilpailussa kunniamaininta lukion abiturientille.........................................................10 Hakkalan koulun ja Lammin lukion vanhempainyhdistys ry 1/1 Toimintakertomus......................................13 LuPaus laadukkaasta ohjauksesta Tavastian lukiolaiselle.........................................................................................14 Oppimiseen tukea ja hyviä käytänteitä........................................................................................................................15 Lukulamppu......................................................................................................................................................................17 Abit Italiassa......................................................................................................................................................................18 CERN-projekti ................................................................................................................................................................20 Islannissa ............................................................................................................................................................................22 Espanja, Job Shadowing..................................................................................................................................................23 Italia, Job Shadowing.......................................................................................................................................................24 Hankeneuvottelut Tartossa 21.2.–23.2.2023.............................................................................................................25 Musikaali PLAN B. .........................................................................................................................................................26 Pääsetkö pakoon?. ............................................................................................................................................................27 Englannin kurssien tekstejä............................................................................................................................................28 Sennut tutustuivat kenttätutkimukseen Lammin biologisella asemalla...............................................................28 Lammin lukion ylioppilaat.............................................................................................................................................32 Lammin lukion stipendit................................................................................................................................................33 Lammin lukion opiskelijat..............................................................................................................................................35 Tapahtumia lukuvuonna 2020–2021..........................................................................................................................36 Kesäinfo..............................................................................................................................................................................39 Lammin lukio – Lamminraitti 35 – 16900 Lammi
LAMMIN LUKIO 3 Lammin lukion henkilökunta 2022–2023 HALLINTO Kähkönen Esa rehtori, psykologia Töyry Jouko apulaisrehtori, UE, FI Rosendahl Jaana koulusihteeri OPETTAJAT Aintila Emilia BI, GE, TE, luonto- ja ympäristölinjan koordinaattori Elomaa Akseli KU Eresmaa-Silvonen Outi RU, ryhmänohjaaja LA21 Gyldén Heli KO Humalamäki Saana SA Karinkanta Kati LI Karjalainen Vesa MAA, ryhmänohjaaja LA20A Kiiliäinen Katja MAB, FY, KE, ryhmänohjaaja LA20B Koskinen Teppo MU Lehtiniemi Tiina erityisopettaja Lyytinen Päivi EN, RA Markkanen Raija opinto-ohjaaja Saarikko Kirsi ÄI, ryhmänohjaaja LA22 Saarivaara-Vartiainen Auli MAB Silokangas Kalle LI Taanila Janne HI, YH MUU HENKILÖKUNTA Kiinteistönhoitaja (Coor) Lempinen Kari, Vähäjärvi Ari Kouluisäntä (Palmia) Tikkanen Janita Kouluravintola (Palmia) - asiakaspalveluvastaava Barck-Lahtinen Nina Juntunen Pia - ruokapalvelutyöntekijä Peltonen Tuula Toimitilahuoltajat (Palmia) Tongpoo Kanitta, Hansen Molly Kuraattori Vikman Nina Psykologi Seppälä Virpi Nuorisotyöntekijä Ollila Karita (Hml) Terveydenhoitaja Karppinen Elina Opiskeluneuvoja Huovinen Milla
LUKUVUODEN VARRELTA 2022–2023 4 Rehtorin tervehdys Lammin lukion 60-vuotisjuhlassa joulukuussa 2021 lausuttiin V. A. Koskenniemen runo Koulutie, jossa koululaisen askeleet johtavat kirpeässä syysaamussa kotiportilta kouluun asti. Runon koululainen unelmoi: ”Ja ma unhotan läksyni vaivan / ja kaikki niin kaunihiks saa. / Mua jossain kaukana aivan, / elo ihana odottaa.” Lammin lukiossa on katsottu tulevaisuuteen unelmoiden ja työtä tehden. Ilman paikallisten asukkaiden tukkitalkoita ja vahvaa sivistystahtoa Lammin lukio olisi aikanaan jäänyt perustamatta. Viime vuodet ovat osoittaneet, että edelleen tarvitaan sekä sivistystahtoa että vaivannäköä, unohtamatta liioin näkymää tulevaisuuden osaamistarpeista.
LAMMIN LUKIO 5 Kiitos lukuvuodesta ja aurinkoista kesälomaa! Luonto- ja ympäristöosaaminen on merkittävä tulevaisuustaito. Lukuvuoden aikana Lammin lukion henkilökunta on valmistellut tiiviisti luonto- ja ympäristölinjaa yhdessä kumppaneiden kanssa. Linjan opinnoissa opiskelijat paneutuvat kestävän kehityksen maailmaan ja saavat valmiuksia kestävän ja toivotun tulevaisuuden rakentamiseen. Uuden linjan toiminta käynnistyy syyslukukauden 2023 alusta lukien. Lukiossamme on iloittu siitä, että kansainvälisyystoiminta on jälleen puhjennut kukkaan. Syysloman tienoilla abiturientit matkustivat Italiaan, ja tammikuussa ensimmäisen ja toisen vuosikurssin opiskelijat tekivät opintoretken Italiaan. Kevätlukukaudella olemme saaneet vieraiksemme kaksi italialaista ryhmää. Myös henkilökunta on osallistunut ahkerasti ulkomailla järjestettyihin koulutuksiin ja job shadowing -jaksoihin. Lukion toimintaa on kehitetty Opetushallituksen rahoittamien hankkeiden avulla yhdessä muiden Koulutuskuntayhtymä Tavastian lukioiden kanssa. Lupaus-hankkeessa on kehitetty opinto-ohjauksen laatua opiskelijan opintopolun eri vaiheissa. OTUS-hankkeessa on kehitetty oppimisen tukea. Hankkeen keskeisenä tuloksena ovat oppimisen tueksi laaditut reseptit eri oppiaineissa. Lukulamppu-hankkeessa on kehitetty lukemista edistäviä malleja, joista tärkein on lukutuutoritoiminta. Paluu ryhmiin -hankkeen avulla on tasoitettu koronan aiheuttamia oppimisvajeita. Lammin koulukeskushanke on edennyt suotuisasti. Nykyiselle Hakkalan kampukselle muodostuu koulukeskus, jossa toimivat sekä yhtenäiskoulu että lukio. Kampukselta puretaan vanha kunnantalo, asuntola ja Pasaapelin koulu, ja uudet opetustilat rakennetaan vuosiluokille 1-6 sekä taito- ja taideaineiden ja luonnontieteiden opetukselle. Parhaillaan on käynnissä koulukeskuksen toiminnallisen suunnitelman tarkentaminen, ja rakentamisen on tarkoitus alkaa jo ensi vuonna. Lammin lukion tulevaisuuden näkymät ovat valoisat ja myönteiset. Lukion perinteiset painotukset, musikaali ja kansainvälisyys, ovat yhä vetovoimaisia. Ensi syksynä ne saavat rinnalleen uuden painotuksen, luonto- ja ympäristölinjan. Lammin koulukeskuksen valmistuminen häämöttää lähitulevaisuudessa. Näiden hyvien näkymien toteuttamiseksi on nähty paljon vaivaa ja tehty paljon työtä. Lämmin kiitos kaikille tähän työhön osallistuneille ja sitä tukeneille! Kiitos lukuvuodesta ja aurinkoista kesää! Esa Kähkönen rehtori
LUKUVUODEN VARRELTA 2022–2023 6 Luonto- ja ympäristölinjan valmistelu on edennyt vauhdikkaasti! Lammin lukion uuden luonto- ja ympäristölinjan valmistelutyö on ollut kuluneen lukuvuoden aikana vauhdikasta. Ahkera työ palkitaan, kun linjan ensimmäiset opiskelijat aloittavat opinnot elokuussa 2023! Luonto- ja ympäristölinjan suunnittelu on ollut käynnissä jo hyvän tovin, mutta syksyllä 2022 kehittämistyö käynnistyi toden teolla, kun työryhmä aloitti toimintansa nykyisessä kokoonpanossaan. Lukuvuoden aikana ollaankin suunniteltu, ideoitu, neuvoteltu yhteistyökumppaneiden kanssa, markkinoitu ja esitelty Lammin lukiota ihan urakalla! Tässä kohtaa onkin syytä kiittää kaikkia niitä, jotka ovat olleet mukana linjan kehittämistyössä. Erityiskiitos työryhmälle sekä meidän mahtaville tutor-opiskelijoille, jotka ovat kiertäneet yläkouluilla ja messuilla esittelemässä Lammin lukiota ja uutta linjaa yhdeksäsluokkalaisille nuorille. Syksyllä aloitamme luonto- ja ympäristölinjan myötä Vihreälippu-toiminnan, jossa koko koulumme on mukana. Innolla syksyä ja linjan avajaisia odottaen, Emilia Aintila, Luonto- ja ympäristölinjan koordinaattori
LAMMIN LUKIO 7 Opiskelijakunnan hallituksen tavoitteena on ajaa opiskelijoiden asioita, edustaa lukion opiskelijoita sekä edistää opettajien ja opiskelijoiden välistä yhteistyötä. Opiskelijakunta on kuluneena lukuvuonna kokoontunut aina kun se on tarpeellista, eli noin kerran kuukaudessa. Koulun ulkoiset edustustapahtumat jäivät vähäiseksi, mutta koulun sisällä on tapahtunut senkin edestä. Tänä lukuvuonna ajankohtaista on ollut jo monen vuoden ajan lukion ja yläkoulun yhteiskäyttöön toivottu kahviautomaatti, joka on vihdoin pitkän odotuksen jälkeen saatu lukioomme. Toinen päivänpolttava asia läpi lukuvuoden on ollut lukiomme luonto- ja ympäristölinja, jonka on määrä avautua syksyllä 2023, kevään 2023 yhteishaussa sinne hakeneille. Uudistuksia on tapahtunut myös koulun tiloissa. Luokan H28 muutos yleiseksi kaikille avoimeksi opiskelutilaksi uusine sisustuksineen oli tervetullut muutos, joka helpotti opiskelua koulun tiloissa. Syyslukukaudella abimme pääsivät KV-ryhmän matkalla Italian Toscanaan, jonka myötä Italiaan matkustaminen muodostui lukuvuoden teemaksi. Perinteikäs taksvärkkipäivä pidettiin joulukuun puolivälissä ja tänä vuonna hyväntekeväisyyskohteeksi valittiin Sydänlapset ja -aikuiset ry, lahjoitussumman ollessa 400 euroa. Ennen joululomaa opiskelijakunnan hallitus oli perinteisesti mukana joulujuhlan suunnittelussa ja järjestämisessä. Kevätlukukaudella helmikuussa hulinaviikko tapahtui pitkän ajan jälkeen normaalisti. Penkkarit, ruusukonva ja wanhat järjestettiin pitkästä aikaa normaalisti, johon moni oli tyytyväinen. Opiskelijakunnan hallitus tuki perinteisesti sennuja ja abeja ruusukonvan sekä penkkareiden järjestyksessä rahallisesti. Myös abishow pääsi pitkästä aikaa toimimaan normaalisti liikuntahallissa, eikä keskusradion välityksellä. Sen lisäksi junnujen ja sennujen KV-ryhmän matka Italiaan toi vaihtelua lukioarkeen. Myöhemmin kevätlukukaudella italialaiset viettivät viikon Suomessa. Kaikkea ei kuitenkaan keretty tekemään, eikä Malli-YK-kokousta pystytty järjestämään osallistujapulan vuoksi. Vielä edessä on sennujen vuoden loppukiri musikaalin ja sennuprojektin muodossa. Musikaali on järjestysnumeroltaan 36. ja se päästään esittämään toukokuun puolivälissä, hieman normaalista aikataulusta poiketen. Myös sennuprojektilaisten pakohuone alkaa olla loppusuoralla. Simo Jussila, Lammin lukion opiskelijakunnan hallituksen puheenjohtaja. Opiskelijakunnan hallituksen vuosikatsaus 2022–23
LUKUVUODEN VARRELTA 2022–2023 8 Arvoisat kuulijat On suuri ilo ja kunnia olla juhlistamassa 105- vuotiasta Suomea kanssanne ja haluan kiittää teitä lämpimästi osallistumisesta. Kun Suomi joulukuun 6. päivänä vuonna 1917 julistautui itsenäiseksi tasavallaksi, oli maailmassa kaikkiaan 48 itsenäistä valtiota. Tänä päivänä Yhdistyneiden Kansakuntien jäsenvaltioiden lukumäärä on 193. Nuoruudestaan huolimatta Suomi sijoittuu siis vanhempaan puoliskoon maailman itsenäisten valtioiden joukossa. Itsenäisyys herättää meissä varmasti paljon tunteita ja ajatuksia. Itselleni ja lähipiirilleni itsenäisyys merkitsee mm. tasa-arvoa, sananvapautta ja maksutonta koulutusta. Nämä asiat ovat hyvinvointivaltiomme kulmakiviä, joiden edestä monet joutuvat taistelemaan edelleen. Nykypäivänä jotkut pitävät Suomen itsenäisyyttä varmana asiana, itsestäänselvyytenä. Suurimaksi osaksi Suomen ja suomalaisten historiaa asiat eivät kuitenkaan ovat olleet näin. Ennen itsenäisyyttä Suomi oli Venäjän autonominen alue noin vuosisadan ajan, jota ennen olimme osa Ruotsin kuningaskuntaa kuudensadan vuoden ajan. Suomalaisuus on kuitenkin ollut olemassa paljon kauemmin. Voimme ajatella, miten asiat olivat noin 1000 vuotta sitten, jolloin täällä olleen asutuksen ja muuttoliikkeen ansiosta esi-isämme: varsinaiset suomalaiset, hämäläiset ja karjalaiset heimot muotoutuivat. Tiheimmille asutusalueille syntyi yhdyskuntia, joiden paikallisessa itsehallinnossa – muinaisilla käräjäkivillä – ovat suomalaisen kansanvallan juuret. Vaikka historiamme aikana olemme olleet monessa mukana, niin asiat ovat olleet parhaiten juuri itsenäisyytemme aikana. Tästä voimme suureksi osaksi kiittää sotiemme sankarivainajia, veteraaneja ja lottia, jotka uhrautuivat pyyteettömästi isänmaan tähden. Kiitoksen ansaitsevat myös sodan jälkeisen hyvinvointivaltion rakentaneet sukupolvet. Heidän kaikkien ansiosta voimme nauttia niistä hienoista asioista mitä suomalaisuuteen liittyy. Tänä vuonna Suomi viettää kuitenkin itsenäisyyspäivänsä osittain epävakaissa tunnelmissa. Vain kivenheiton päässä Ukrainassa taistellaan tälläkin hetkellä itsenäisyydestä tuhansien ihmishenkien kustannuksella. Tämänlaisina aikoina vähintä, mitä voimme tehdä on tarjota auttavan kätemme sodasta kärsiville. Tässä olemme onnistuneet kansana erinomaisesti. Suomeen on arvioitu saapuvan jo 40 tuhatta ukrainalaispakolaista tulevan vuoden aikana, ja heidän avukseen on jo nyt käynnistetty hyväntekeväisyyskeräyksiä. Suomen itsenäisyyden 105 vuotta ovat olleet niin Suomelle kuin koko maailmallekin vaiherikkaita vuosia, joihin sisältyy suunnattoman paljon edistystä, mutta myös liiaksi inhimillistä kärsimystä. Maailmanhistorian valtavimmat muutokset ovat tapahtuneet itsenäisyysaikamme kuluessa. On selvää, että ne eivät ole kulkeneet Suomen ohi jälkeään jättämättä. Tiellämme on ollut vastoinkäymisiä, mutta niistä huolimatta leimaa-antavana ovat olleet kasvu ja kehittyminen kaikilla elämänaloilla. Päätän puheeni entisen presidenttimme Urho Kaleva Kekkosen sanoihin. “Yhtenäinen kansa on itsenäisyytemme vankin turva ja tuki.” Kiitos! Opiskelijakunnan hallituksen puheenjohtajan puhe Lammin sankarihaudoilla Simo Jussila, opiskelijakunnan hallituksen puheenjohtaja
LAMMIN LUKIO 9 Susanna Mattila, Kotiseutulehden päätoimittaja, ja kirjoittajat Aliisa Mattila, Alex Kivi, Knut Hiidenheimo sekä Elina Mettälä. Lammin lukion opiskelijat kirjoittivat vuoden 2022 Kotiseutulehteen juttuja Lammin murteesta, Malli-YK-toiminnasta ja lukion 60-vuotisjuhlasta. Kotiseutulehden päätoimittaja Susanna Mattila palkitsi kirjoittajat stipendillä lukion ja yläkoulun itsenäisyyspäiväjuhlassa. Hän korosti puheessaan kirjoittamisen tehtävää ja merkitystä. Elina Mettälä ja Sampo Huostila tekivät jutun Lammin murteesta. He myös kävivät esittelemässä murteita lukion ykkösten tunnilla. Knut Hiidenheimo kirjoitti jutun Lammin lukion 60-vuotisjuhlasta, Aliisa Mattila teki jutun Aleksis Salusjärven ja Mikko Sairasen vierailusta ja Alex Kivi teki jutun Malli-YK-toiminnasta Lammilla. Itsenäisyyspäiväjuhlassa jaettiin stipendejä
LUKUVUODEN VARRELTA 2022–2023 10 Pikku-Finlandia-kirjoituskilpailussa kunniamaininta lukion abiturientille Lammin lukion abiturientti Siiri Rytilahti sijoittui Äidinkielen opettajain liiton Pikku-Finlandia-kirjallisuusesseekilpailussa viiden parhaan joukkoon esseellään Rikos ja oikeutus. Pikku-Finlandia-kilpailu järjestettiin 38. kerran. Kilpailu toteutetaan Suomen Kirjasäätiön tuella. RIKOS JA OIKEUTUS? "Ja ellei hänellä olisi ollut muuta keinoa päästäkseen urallansa edistymään, hän olisi kuristanut ämmän, ennen kuin se ehti hiiskahtaakaan, yhtään arvelematta hän olisi sen tehnyt! Niinpä minäkin... lakkasin epäröimästä... surmasin... arvovaltaista esikuvaa noudattaen."
LAMMIN LUKIO 11 Fjodor Dostojevskin vuonna 1866 julkaistu romaani Rikos ja rangaistus käsittelee Rodion Romanovitsh Raskolnikovin matkaa veriteon suunnittelusta ja toteuttamisesta aina Siperian vankileirille saakka. Raskolnikov, köyhä ylioppilas, surmaa teoksessa koronkiskuri ja panttilainaaja Aljona Ivanovnan ja tämän siskon, Lizavetan. Tapauksesta lähtee liikkeelle teoksen keskeisimmän teeman pohdiskelu, joka on suorastaan kirjan punainen lanka, sen sisin ydin. Onko olemassa oikeutusta lainvastaiselle teolle, kuten murhalle? Mistä perustelut tälle mahdolliselle oikeutukselle kumpuavat? Mutta mistä kaikki oikeastaan alkaa, miten ihmiselle tulee eräänä päivänä mieleen hyvä syy surmata? Romaanissa Raskolnikov uppoutuu usein ajatuksiinsa, kun ei löydä itselleen parempaakaan tekemistä. "Olisi pitänyt opiskella, mutta olin myynyt kirjani, pöydälläni on muistiinpanojeni ja vihkojeni päällä sormenpaksuinen pöly. Makasin mieluummin hautoen mietteitäni. Mietin lakkaamatta...", selostaa Raskolnikov ystävälleen Sonjalle tunnustettuaan tekonsa. Kun ihminen makoilee omassa huoneessaan kahdestaan ajatuksiensa kanssa tarpeeksi kauan, järkevät vastalauseet hulluimpiakin mietteitä kohtaan alkavat hukkua orastavan mielenvikaisuuden sumuun. Tärkein päähänpinttymä Raskolnikoville on oppi yli-ihmisyydestä, josta hän on jopa kirjoittanut tutkielman lehteen ennen murhaa. Ensin hän vain leikittelee ajatuksella, mutta pian jo todella uskoo, että ihmiset jaetaan kahteen joukkoon; tavalliset tallaajat, kuten Aljona Ivanovna ja Lizaveta, ovat laumaeläimiä, joilla ei oikeastaan ole omaa tahtoa tai järjenjuoksua, kun taas muutamat yksilöt ovat erityistapauksia. Raskolnikovin mielestä yli-ihmiset ovat historiankirjoihin jääneitä merkkihenkilöitä, jotka ovat ajaneet ihmiskunnan etua keinoja kaihtamatta. Verilöylyt kehiin, ja pianhan jo ihmislajin uusi aamu sarastaa! Raskolnikov ihailee varsinkin suurmiehenä pitämäänsä Napoléon Bonapartea useaan otteeseen kirjassa: "Näetkös, minä tahdoin tulla Napoleoniksi, siitä syystä tein murhan..." Lieneekö Raskolnikov siis tuntenut itsensä yli-ihmiseksi ennen murhaa vai kokeeko hän, että murha tekee hänestä yli-ihmisen? Jotenkin olisi lohduttavampaa, että Raskolnikov olisi ensimmäisen vaihtoehdon kannalla. Kammottava ajatus, että ihmiset rupeaisivat murhaamaan nostaakseen itsensä korkealle jalustalle, johtajan rooliin. Onneksi tässä järkevässä nykymaailmassa sitä ei tapahdu... Eihän? Pelkästään jo yli-ihmisyyden hataran määrittelyn perusteella ideologia on epäilyttävä keino lainvastaisen toiminnan oikeuttamiseen. Kuka oikeastaan on yli-ihminen ja kuka siitä päättää? Vai onko se samanlainen piirre ihmisessä kuin esimerkiksi ulkonäkö tai luonne? Edes Raskolnikov itse ei vaikuta tietävän, mistä siinä on todellisuudessa kyse. Hän vain tuntee kuuluvansa tavallisen kansan yläpuolelle. Teoksen ajallinen konteksti on otettava kuitenkin huomioon, sillä 1800-luvun Venäjällä elettiin suurta luokkaerojen aikaa. Oli sekä tuhottoman rikkaita porvareita että rutiköyhiä maaorjia vailla ihmisarvoa. Ehkä Raskolnikov pyrkii nostamaan itsensä köyhän väen joukosta esille muuten kuin rahallisin keinoin. Mikä olisikaan parempi tapa edistää mainettaan kuin iskeä kirveellä muutamat kallot halki!
LUKUVUODEN VARRELTA 2022–2023 12 Entä jos yli-ihmisyys onkin totta? Entä jos kuulunkin vain niihin yksinkertaisiin laumaeläimiin enkä siksi osaa hyväksyä tällaisten Raskolnikovin kaltaisten toisinajattelijoiden tekoja? Ehkä näin pitkälle ei tarvitse mennä. Tosin eihän sitä koskaan tiedä... Yli-ihmisoppiin liittyy osittain myös toinen Raskolnikovin perusteluista; hän nimittäin kokee tekonsa edistävän yhteistä hyvää. "Satoja, ehkä tuhansiakin harhailevia voitaisiin opastaa oikealle uralle, kymmeniä perheitä pelastaa ankarasta puutteesta, perikadosta, siveellisestä turmeluksesta, sukupuolitaudeista – kaikki tuo hänen rahoillaan", perustelee Raskolnikov murhaa jo ennen kuin on sitä tehnyt ja väittää toteamuksen olevan vain ajatusleikkiä. Yhdellä tai kahdella ihmiselämällä ei siis ole oikeastaan mitään väliä, jos on mahdollista pelastaa monta muuta. Tämähän on suorastaan täydellinen kopio niin sanotusta raitiovaunuongelmasta, jota etiikassa kovasti pohditaan. Annanko vaunun ajaa monen ihmisen päältä vai käännänkö itse kytkintä, jolloin yksi ihminen kuolee ja muut pelastuvat? Ajatuksen tasolla ongelman kanssa voi painiskella tuntikausia, mutta nyt on kuitenkin tosi kyseessä. Onko murha todella tarpeellinen pelastamaan muut? Eikö olisi lievempää tapaa "rangaista" Aljona Ivanovnan tapaista pihiä ja kuivakkaa naista? Eikö rahojen varastaminen olisi tarpeeksi, jos rikos tosiaankin on pakko tehdä? Kaikista naurettavinta tässä perustelussa on se, ettei Raskolnikov edes käytä rahoja ja arvoesineitä missään vaiheessa, vaan piilottaa ne vähentääkseen itseensä kohdistuvia epäilyjä. Murha tosiaankin haiskahtaa näin ollen itsekkäältä teolta. Tämän Raskolnikov jopa myöntää itse loppujen lopuksi: "Minä vain murhasin; murhasin itseni takia, omaksi hyväkseni, ainoastaan omaksi hyväkseni." Mistä lähtien on saanut murhata oman huvituksen vuoksi? Mistä lähtien on saanut murhata kokeillakseen omia rajojaan ja todistaakseen oman paremmuutensa? Mistä lähtien on ylipäätään saanut murhata? Tällainen teko on yksi itsekkäimmistä ja julmimmista asioista, joita voin kuvitella. Haluaisin tietää, tuntevatko tällä lailla tekojaan perustelevat rikolliset olonsa oikeasti paremmaksi rikoksen jälkeen. Psykopaatit ovat tietysti oma lukunsa, mutta jos edes muutama omatunnon tai empatian palanen on jäljellä, olon luulisi olevan kuvottava. Joskus rikoin isoäitini maljakon, ja jo se oli tarpeeksi saamaan oloni hysteerisen epämukavaksi. Kyseessä oli vieläpä vahinko. Voisin siis kuvitella rikoksen olevan henkinen itsemurha. Mikä oikeastaan on Raskolnikovin todellinen perustelu? Onko hän löytänyt universaalia oikeutusta rikokselle? Hänen vastauksensa ja mielipiteensä ovat kerrassaan sekavia: ensin hän on valmis jakelemaan rahat köyhille ja sairaille, ja pian hän ei muusta välitäkään kuin itsestään. Ei tosin mikään ihme, sillä hän viettää suunnilleen puolet kirjasta kuumehoureissa. Toisaalta hän saattaa todellisuudessa olla huuruistaan huolimatta selväjärkinen ja yrittää vain piilotella itsekkäitä tarkoitusperiään uskottelemalla muille lähimmäisenrakkauttaan. Näin ristiriitaisilla perusteilla ei kuitenkaan taivutella itseään ulos vankilasta. Mutta tarvitseeko oikeutusta teoilleen, jos ei jää kiinni?
LAMMIN LUKIO 13 HALLITUKSEN KOKOONPANO TOIMINTAKAUDELLA: Puheenjohtaja Tuija Mattila Varapuheenjohtaja Hanna Saarinen Sihteeri Katja Piipponen Rahastonhoitaja Laura Ruotsalainen Opettajien edustaja, lukio Kirsi Saarikko Opettajien edustaja, yläkoulu Leija Kuuranhalla Jäsen Jenni Lampinen Jäsen Päivi Fjällström Vanhempainyhdistyksen hallitus kokoontui toimikaudella kuusi kertaa (13.9.2022, 11.10.2022, 24.10.2022, 16.1.2023, 15.3.2023 ja 22.5.2023). Tämän lisäksi pidettiin sääntömääräinen vuosikokous 11.10.2022. Vanhempainyhdistys on järjestänyt toimintaa niin yläkoulussa kuin lukiossakin. Koulun syyslukukauden alussa oppilaat ikuistettiin perinteisesti koulukuviin. Kuvaverkon kanssa tehty 3-vuotinen sopimus päättyi syksyyn 2022. Uudesta koulukuvaussopimuksesta lähetettiin tarjouspyynnöt seitsemälle yritykselle, joista kuudesta saimme tarjouksen. Uusi 3-vuotinen sopimus tehtiin Seppälän Koulukuvien kanssa. Sopimus on voimassa kaudet 2023–2024, 2024–2025 ja 2025–2026. Yhdistyksemme hallitus totesi yhdistyksen säännöillä olevan uudistamistarvetta. Hallitus muokkasi uudet säännöt ja ne menevät syksyn 2023 vuosikokoukselle esityksenä päätettäväksi. Maaliskuussa 2023 tarjosimme abeille eväinä suklaata ja lakuja äidinkielen YO-koepäivänä sekä lisäksi vielä toisena koepäivänä. Alkusyksylle 2023 on suunniteltu jatkoa Kauhukabinetti-tapahtumalle. Tapahtuma toteutettiin ensimmäistä kertaa elokuussa 2022 Untulan kuntopolulla ja se sai suuren suosion. Tapahtumassa toteutetaan kauhuteemainen rata ja kauhuhahmoesityksiä sekä kahvio. Päätimme, että yhdistyksemme osallistuu mukaan tapahtumaan muiden uusien toimijoiden kanssa. Kevätjuhlassa olemme perinteisesti muistaneet oppilaita stipendein. Jokainen 7. luokka saa valita keskuudestaan yhden oppilaan 20 euron arvoisen stipendin saajaksi. Lisäksi yksi lukion 1. luokan oppilas saa 50 euron arvoisen stipendin. Kriteerit hyvälle kaverille ovat: reilu, toiset huomioon ottava, luotettava, luokkahengen luoja, ystävällinen, avulias. Hakkalan koulun ja Lammin lukion vanhempainyhdistys ry 1/1 Toimintakertomus 1.8.2022–31.7.2023 18.04.2023
LUKUVUODEN VARRELTA 2022–2023 14 LuPaus Lukioiden ohjauksen ekosysteemihanke opinto-ohjauksen laadun varmistajana on Opetushallituksen rahoittama lukuvuoden 2022–2023 ajan kestävä kehittämishanke, jossa ovat mukana kaikki Tavastian Lukiokoulutuksen lukiot. Hankekoordinaattorina työskenteli opinto-ohjaaja Anne Ahvenharju, kehittämistyöryhmän muodostivat opinto-ohjaajat ja lisäksi toimi opettajista muodostettu korkeakouluyhteistyöryhmä. Hankkeen keskiössä oli opinto-ohjauksen laadun kehittäminen lukiolaisen opintopolun eri vaiheissa. Organisaatiotasolla kehittyivät IMS ohjauksen strategioineen, ohjaussuunnitelma ja opintojaksotus lukioittain. Opinto-ohjaajat osallistuivat oppimismuotoilun koulutuksiin ja työpajoihin, joiden kautta ohjauksen laatua tarkasteltiin ja kehitettiin. Opiskelijoille on hankkeen myötä järjestetty palaute- ja ideointityöpajoja ja tehty kyselyjä. Oppimismuotoilun menetelmillä muodostettiin erilaisia oppijaprofiileja, joiden tarpeiden kautta myös ohjauksen toimintoja voi kohdentaa yksilöllisemmin lukiopolun eri vaiheissa. Ohjauksen ekosysteemimallia rakennettiin ja työelämätietoutta opittiin lukuvuoden aikana verkostotoiminnan, alumnityön ja muun sidosryhmätyön kautta. PARKKI Business Park toimi hedelmällisenä kohtaamispaikkana niin lukioiden henkilökunnalle kuin verkostoillekin. Koko lukioväkeä kannustettiin osallistumaan verkostojen tapahtumiin ja koulutuksiin. Hanke oli kehittämässä muunmuassa Hämeenlinnan Kokeilutoimiston, Linnan Kehityksen ja Ohjaamon kanssa seudullista opo-työelämäyhteistyötä, Tekijä-tapahtumaa sekä yrittäjyyskasvatusta lukioissa. Lukioidemme ensimmäisen vuoden opiskelijat pääsivät perehtymään alueemme yrityksiin ja kesätyömahdollisuuksiin Tekijä2023 opinto- ja rekry-tapahtumassa. LuPaus-hankkeessa järjestettiin useita vierailuja muihin lukioihin ja tapahtumiin eri puolelle Suomea. Lammin lukiosta käytiin vierailulla luonto- ja ympäristöopintoja tarjoavassa Kotkan lukiossa. Samalla päästiin vastavuoroisesti jakamaan myös hankkeessa syntyneitä käytänteitä. Lisäksi hankkeella oli messupiste syksyllä ja keväällä järjestetyillä Tavastian omilla Peda-messuilla. Pienryhmä- ja yksilöohjauksen kehittämiseen opiskeltiin uusia menetelmiä ja malleja. Opinto-ohjaajat saivat runsaasti motivaatiotietotta kouluttautumalla RSMP-koulumotivaatiovalmentajiksi. RSMP-kokeiluja tehtiin yksilöohjauksessa sekä opiskelijaneuvojan ja opinto-ohjaajan yhteistyössä kehittämässä LukioPT-pienryhmässä. Myös muihin ohjausalan koulutuksiin ja seminaaripäiviin osallistuttiin aktiivisesti. Jatko-opinto- ja uraohjauksessa kokeiltiin yksilö- ja pienryhmämuotoista mentorointia, joka herätti kiinnostusta erityisesti alumnien taholla. Useimmat aktori-mentori tapaamiset sujuivat hienosti, mutta hankaluuksiakin oli yhteyden aloittamisessa. LuPaus-ohjauksen ekosysteemihankkeen tärkeimpänä tuloksena voi pitää sitä, että oppimismuotoilua voi kehittää ja käyttää lukion opinto-ohjauksen kontekstissa. Oppimispolun hahmotteleminen tuo uutta näkökulmaa ja auttaa huomaamaan kehittämiskohteita opiskelijan näkökulmasta. LuPaus laadukkaasta ohjauksesta Tavastian lukiolaiselle
LAMMIN LUKIO 15 OTUS-HANKE 2021–2023 LAMMILLA Syksyllä 2021 aloitettiin Oppimisen tuella hyvinvointia lukioon -hanke eli OTUS kaikissa Tavastian lukioissa. Hanke päättyy tänä keväänä. Tavoitteet hankkeessa: ∙ Laaditaan lukioille yhteinen oppimisen tuen strategia ja otetaan se käyttöön. ∙ Tarjotaan opiskelijoille tarvittavaa fyysistä ja psyykkistä tukea mahdollisimman varhain. ∙ Edistetään yhteisöllisyyttä lukiossa. ∙ Tuetaan oppimista eri oppiaineissa. ∙ Luodaan käytänteitä, jotka mahdollistavat opiskelijoiden välisen vertaistuen toteutumisen. Hankkeessa yhteysopettajina ovat tänä vuonna toimineet Outi Eresmaa-Silvonen, Vesa Karjalainen, Kirsi Saarikko ja Janne Taanila. Lukuvuoden 2022–2023 keskeisimpinä tavoitteina ovat olleet eri oppiaineissa ”resepOppimiseen tukea ja hyviä käytänteitä tien” teko eli ohjeet opiskelijalle siitä, miten päästä kiinni tehtävään, mitä siinä pitää tehdä ja mikä tehtävän teossa auttaa. Resepti antaa opiskelijalle ohjeen, miten toteuttaa toiminta. Reseptejä tehtiin aineryhmittäin, ja ryhmänohjaaja on jakanut ne opiskelijoille Teamsiin. Resepteihin on tutustuttu ryhmätunneilla, ja ne ovat jatkossakin opiskelijoiden käytössä. Yhteisöllisyys ja oppimisen tuki ovat Lammin lukiossa yhdistyneet mukavalla tavalla opintopiireissä. Koulumme yksi luokkatila on saatu opiskelijoiden käyttöön, ja oppilaskunta on osallistunut sen sisustamiseen. Luokkatila on saanut piristyksekseen mukavat sohvat ja rahit. Nuorista lähtenyt halu opiskella yhdessä on innostanut perustamaan opintopiirejä, joissa voi yhdessä opiskella ja kerrata kokeisiin. On virkistävää nähdä, kuinka into opiskella syttyy yhdessä. Lukuvuoden aikana on herätelty opiskelumotivaatiota myös erilaisin tehtävin. Esimerkiksi opintobingo on ollut hauska tapa innostaa
LUKUVUODEN VARRELTA 2022–2023 16 kaikkia opiskelemaan. Myös erilaisten oppimistekniikoiden kertaaminen on piristänyt. Hanke päättyy opettajien koulutusiltapäivään ke 19.4. Aiheena on Opettajan keinot lukiolaisen oppimisen taitojen tukemisessa. Työskentely perustuu oppimisen psykologian ajantasaisen tiedon soveltamiseen ja kouluttajana on Tiia-Maria Päivänsalo. Tämä varmasti tarjoaa meille hyvät eväät tukea nuorten oppimisen taitoja tulevaisuudessakin.
Lukulamppu LAMMIN LUKIO 17 LUKULAMPPU-HANKKEEN SYKSY Lukulamppu on Opetushallituksen rahoittama hanke, jossa ovat mukana Lammin, Kaurialan ja Lyseon lukiot. Hanke alkoi 2021 ja päättyi tänä syksynä. Hankkeen tavoitteena on ollut luoda kirjallisuuden lukemista edistäviä malleja, jotka vakiinnutetaan osaksi lukion nuorten toimintaa. Lukutuutoritoiminta on hankkeen malleista keskeisin. Siinä lukutuutorit toimivat ns. lukemisaktivisteina lukioissaan ja kertovat muille opiskelijoille lukemisesta sekä innostavat muita siihen. Lumi Vähäsöyrinki on ollut lukutuutori hankkeen alusta asti. Tänä syksynä lukutuutoritoimintaan lähti mukaan junnu Aliisa Mattila. Lukutuutoritoiminta on nuorilta nuorille suuntautuvaa vertaisaktivointia, ja lukutuutorit järjestävät esimerkiksi lukemisaiheisia tapahtumia ja kirjavinkkauksia. Lumi ja Aliisa ovat tehneet esimerkiksi kirjabingoja sekä kirjavinkkauksia. Lukutuutoritoiminta kytkeytyy lukion opetussuunnitelman laaja-alaisista osaamisalueista etenkin hyvinvointi- ja vuorovaikutusosaamiseen. Kirjailija, luovan kirjoittamisen opettaja Taija Tuominen kävi pitämässä syksyllä lukion ykkösille tunnin kirjailijan ammatista. Hän kertoi mukaansatempaavasti elämästään ja tiestään kirjailijana sekä moottoripyöräilijänä. Saimmekin lopussa nähdä hänen upean pyöränsä kuvan. Saimme myös Lukukeskuksen kautta kirjailijavieraaksi lukutaidon lähettiläs Aleksis Salusjärven ja Atomirotta-bändin jäsenen Mikko Sairasen. He pitivät abeille ja senioreille tunnin rap-lyriikan tulkinnasta ja vaikuttamisen keinoista. Lukiolaiset tekivät myös vierailuja lukemiseen ja kirjallisuuteen liittyviin kohteisiin eteläisessä Suomessa. Esimerkiksi seniorit eli lukion toisen vuoden opiskelijat kävivät syksyllä Lahden kaupunginteatterissa katsomassa Minna Canthista kertovan näytelmän Rouva C. Näytelmä avasi Canthin elämän valintoja ja kuvasi naisen asemaa tuon ajan Suomessa. Samalla se sai pohtimaan naisen asemaa nykyäänkin. Lukulamppu-hanke on avannut uusia ovia ja tuonut monenlaisia virkistäviä kokemuksia oppitunneille. Toivottavasti lukutuutoritoiminta jatkuu tulevinakin vuosina.
LUKUVUODEN VARRELTA 2022–2023 18 Matkamme Italian länsirannikolle Carraraan oli tervetullut raikas tuulahdus koronavuosien jälkeen. Aikaisen aamun, muutaman lennon ja väsyneen bussimatkan jälkeen isäntäperheet nappasivat meidät kyytiin. Vastaanotto oli lämmin, kuten myös illallinen. Pizzat, pastat, tiramisu ja lukuisat gelatomaut tulivat tutuiksi varmasti kaikille. Abit Italiassa Teksti Siiri Rytilahti Kuvat Outi Eresmaa-Silvonen Vietimme muutaman päivän paikallisessa koulussa keskustellen italialaisen ja suomalaisen kulttuurin eroavaisuuksista ja yhtäläisyyksistä. Suurimman osan ajasta pääsimme kuitenkin tutustumaan konkreettisesti paikallisiin tapoihin, historiaan ja nähtävyyksiin, kun vierailimme yhdessä esimerkiksi Carraran marmorikaivoksilla ja ihailimme
LAMMIN LUKIO 19 kuuluisaa Pisan kaltevaa tornia. Myös isäntäperheet esittelivät meille omalla ajallaan mainioita kohteita, kuten Luccan kaupunkia ja upeaa Cinque Terren kyläkokonaisuutta. Lämmin, aurinkoinen Italian syyssää vain paransi kokemusta. Porukkamme matkusti vielä muutamaksi päiväksi Firenzeen, jossa kuljimme pikku ryhmissä mielenkiinnonkohteiden mukaan. Vaeltelimme muun muassa loputtoman suuressa Uffizin taidemuseossa ja tiirailimme väkijoukon keskeltä valtavaa, koristeellista Santa Maria del Fioren katedraalia, jonka edessä suomalaiset kirkot kalpenevat. Myös ruuhkaiset ostoskadut koluttiin läpi. Mahtavinta reissussa oli kuitenkin saada uusia kavereita toiselta puolelta Eurooppaa! Heidän kanssaan pääsimme näkemään Italian aivan eri silmin kuin tavallisella lomamatkalla. Odotamme vielä innolla italialaisten ryhmää vastavierailulle toukokuun lopussa.
LUKUVUODEN VARRELTA 2022–2023 20 Syyslukukauden 2022 alussa käynnistyi jälleenHämeenlinnan alueen lukioiden yhteinen CERN-projekti. Projektiin valikoitui 20 hiukkasfysiikasta innostunutta opiskelijaa Lammin, Hämeenlinnan Lyseon, Kaurialan, Parolan sekä Janakkalan lukiosta. Opiskelijat perehtyivät projektin aikana yhteen hiukkasfysiikan osa-alueeseen ja tekivät siitä laajahkon tutkielman, joka esiteltiin projektiryhmän muille jäsenille. Tammikuussa vierailimme ryhmän kanssa Olkiluodon ydinvoimalassa. Lammin lukion opiskelijoista projektissa olivat mukana Matleena Hoppania ja Siiri Olenius. Alla Matleenan kuvaus tiedeleirimatkasta. CERN-projekti Tekstit Matleena Hoppania ja Katja Kiiliäinen Kuvat Matleena Hoppania, Katja Kiiliäinen ja Siiri Olenius Hiukkasfysiikan projektin huipentumana lähdimme yhdessä muiden Tavastian lukioista valittujen opiskelijoiden kanssa tiedekouluvierailulle Sveitsin Cerniin. Saavuimme tiistaina aurinkoiseenGeneveen, jossa yövyimme ja vietimme vapaa-ajan. Kolme seuraavaa päivää vierailimme CERNin hiukkastutkimuskeskuksessa. Kuulimme paljon erilaisia luentoja alansa ammattilaisilta ja pääsimme tutustumaan alueeseen. Vierailuviikon aikana tutustuimme mm. antimateriakeskukseen sekä Ranskan puolella sijaitsevaan CMS-hiukkasilmaisimeen. Tiedeleirin päätteeksi lähdimme viimeisenä päivänä bussilla Ranskassa sijaitsevaan Chamonix’n CERN-projektiryhmämme: opiskelijat ja opettajat Hämeenlinnan alueen lukioista.
LAMMIN LUKIO 21 alppikylään, joka sijaitsee Mont Blancin juurella. Alpeilla oli mahdollisuus tutustua kylään ja nousta hissillä upeisiin maisemiin. Mielestämme tiedekouluvierailu oli upea ja ainutlaatuinen kokemus. Pääsimme tutustumaan erilaisiin hiukkasfysiikkaan liittyviin aloihin, saimme paljon uusia kavereita ja avaimia tulevaisuuden opintoihin sekä suunnitelmiin. Siiri Olenius ja Matleena Hoppania edustivat Lammin lukiota CERN-projektissa. Geneven maamerkki Jet d’eau, 140 m korkea suihkulähde Genevejärven rannalla. Alppimaisemia Chamonix’ssa. GBAR-tutkimuksessa selvitetään antimaterian käyttäytymistä gravitaatiokentässä. CERN Data Centre – tietoa hallin täydeltä!
LUKUVUODEN VARRELTA 2022–2023 22 Opettajat Outi Eresmaa-Silvonen, Katja Kiiliäinen ja Jouko Töyry olivat hyvinvointikoulutuksessa Reykjavikissa, Islannissa 6.– 12.11.2022. Kurssin teemana oli Well-being and Stress Management, ja sen aikana harjoiteltiin monenlaisia hyvinvointia lisääviä taitoja aktiivisesta kuuntelusta luokkahuonejoogaan. Lisäksi tutustuttiin sekä islantilaiseen koulujärjestelmään, että Islannin ainutlaatuiseen luontoon. Islannissa Teksti ja kuva Outi Eresmaa-Silvonen
LAMMIN LUKIO 23 Kun koulusihteeri sai mahdollisuuden lähteä Erasmus+ Job Shadowing matkalle, ei siinä kauan mennyt, kun vastaanottava koulu löytyi. Suuntana oli Espanja, Aragonian alue, Zaragozan maakunta, Calatayd. Menin tutustumaan IES Emilio Jimeno yläkouluun ja lukioon. Se on 700 opiskelijan koulu, jossa oppilaiden ja opiskelijoiden iät ovat 12–18 vuotta. Koulussa työskentelee seitsemän koulusihteeriä, joilla on koulusihteerin töiden lisäksi neljän tai kahdeksan tunnin opetusvelvollisuus. Opetusaineina on oman osaamisalansa mukaisesti mm. matematiikka, fysiikka ja kemia, filosofia, englanti. Koska koulussa koulusihteeri toimii opettajana, pääsin tai jouduin viimeisenä päivänä kahdella englannin oppitunnilla opettajaksi. Esittelin tekemäni PowerPoint-videot Suomesta ja Lammin lukiosta, jonka jälkeen keskustelimme. Opiskelijoille oli suuri ”shokki” Lammin lukion 75 minuutin oppitunnit, koska heillä ne ovat vain 50 minuuttia. Opiskelijoilla ei ole välitunteja, vaan tunnilta Espanja, Job Shadowing Jaana R. rynnätään suoraan seuraavalle oppitunnille. Opiskelijoita kiinnostivat erityisesti Lammin lukion projektit ja teemapäivät, koska silloin opiskelukin on rennompaa. Koulusihteereiden opetusvelvollisuuden lisäksi erilaista oli se, etteivät opiskelijat saaneet tuoda kouluun puhelimia. Rangaistuksena oli päiväksi erottaminen koulusta. Mikäli viidennen kerran jälkeen puhelimen vielä toi kouluun, erotettiin kuukaudeksi. Lounasaika koulussa oli Espanjan kulttuuriin kuuluva parin tunnin siesta, jolloin koulu oli kiinni ja oppilaat ja opiskelijat lähtivät kotiin. Koulu oli korkeiden kalteriaitojen ympäröimä. Luokkiin mentiin kapeita ja sokkeloisia käytäviä pitkin, rappusia ylös ja alas, jonka johdosta kerran eksyin. Viikko ei niin lämpimässä, mutta kuitenkin aurinkoisessa marraskuisessa Espanjassa meni nopeasti. Matka oli mielenkiintoinen ja antoisa. Kun käy tutustumassa toisenlaisiin kouluihin ja olosuhteisiin, osaa arvostaa omaa työympäristöään (ainakin hetken).
LUKUVUODEN VARRELTA 2022–2023 24 ERASMUS+ LICEO MARCO TULLIO CICERONE -KOULUSSA, FRASCATISSA. 17.4.–22.4.2023 Opettajavierailu aikaisemmista projekteista tutuksi tulleiden kollegoiden kouluun toi paljon uusia ideoita sekä näköaloja opettajan työhöni. On ilahduttavaa kohdata kollegoita, jotka ammattitaidolla tekevät työtään ja myös vieraanvaraisesti ottivat suomalaisen opettajan vastaan koululle ja oppitunneilleen. Kohtaamani henkilökunta ja opettajat olivat valmiita jakamaan arjen kokemuksia kouluelämästä. Vierailulla keskityin kuvataideopetuksen seuraamiseen. Viikon aikana ehdin tutustua myös historian, filosofian, matematiikan, fysiikan, englannin sekä ns. kansalaistaidon tunneille. Koululla keskustellessa ja arkea seuratessa oppii paljon. Ystävälliset italialaiset opettajat esittelivät viikon aikana paikallista kulttuuria sekä Rooman nähtävyyksiä. Yksi tavoitteeni jaksolle oli myös saada lisää omakohtaisia kokemuksia taidehistoriaan. Osalla oppitunneista olin sivusta seuraajan roolissa. Osalla tunneista olin aktiivisesti opettajan roolissa keskustelemassa ja esittelemässä kouluamme Lammilta. Yleinen kysymys koski koulujemme ja koulujärjestelmien eroavuuksia ja samankaltaisuuksia. Luonto, sää, maailman poliittinen tilanne, ruoka ja aiItalia, Job Shadowing Teksti ja kuva Akseli Elomaa Lokki Sant’Angelon linnan muurilla Roomassa, taustalla Vatikaanin Pietarinkirkko.
LAMMIN LUKIO 25 Jaan-Poska-lukion hatut. Tarton rauhan nevotteluiden huone. Päivi Lyytinen, Janne Taanila ja Akseli Elomaa vierailivat 21.2.–23.2. Tartossa. Matkalla neuvoteltiin yhteistyöstä, mahdollisista uusista yhteisistä kansainvälisistä hankkeista. Päivi oli tavoittanut sähköpostilla Jaan Poska Gymnasiumin rehtorin Lembi Loigun, joka otti lyhyellä varoitusajalla Lammin lukion opettajat vastaan ja esitteli koulua. Lammin lukion kansainvälisyyskurssit, Malli-YK, sekä Hämeen luonto, retki- ja seikkailukurssimme olivat keskeisinä yhteistyön teemoina. Vanhassa historiallisessa rakennuksessa tapasimme historian opettajan Taavi Linnuksen, sekä liikunnan opettajan Kasper Sulan. Iloisesti meitä tervehti myös monet muut työn touhussa olevat paikalliset kollegamme. Yhteistyötä jatketaan ainakin englanninkielisen Malli-YK:n tiimoilta. Neuvottelujen tarkoitus on myös etsiä kestävän kehityksen mukaisia, ekologisia tapoja lukiomme kansainväliseen toimintaan ja kasvatukseen. Sijaintinsa vuoksi Tartto on helposti saavutettavissa lentämättäkin. Matkustimme n. 10 tuntia bussilla, laivalla ja junalla. Matkalla keskustelimme, olisiko matka-aikaa ja kohtaamisia eri kulkuvälineissä mahdollista hyödyntää osana KV-kurssin sisältöä ja tavoitteita. Hankeneuvottelut Tartossa 21.2.–23.2.2023 Teksti ja kuvat Akseli Elomaa kataulut olivat keskustelua herättäviä aiheita. Kuvataiteen tunneille olimme etukäteen, etäyhteyksien avulla suunnitelleet arkkitehtuurin opetuskokonaisuuden. Alvar Aallon ajatukset arkkitehtuurista, funktionalismista sekä luonnonläheisyydestä yhdistyivät italialaiseen nykyrakennustaiteen ajatukseen vertikaalisista metsistä Il Bosco Verticale. Taidehistoriaa painottavassa opetuksessa oli pienoismallien parissa työskentely tervetullut lisä. Kollegoiden tapaaminen, tutustuminen ja saman työn ilon ja haasteiden jakaminen kannustavat jatkamaan kansainvälistä yhteistyötä jo alkaneiden kumppanuuskoulujen kanssa.
LUKUVUODEN VARRELTA 2022–2023 26 Lammin lukion musikaali on yksi koulumme tunnetuimmista perinteistä ja tämän vuoden musikaali onkin jo 36:s. Musikaalin tekeminen on haasteellinen ja aikaa vievä projekti. Varsinkin, kun ryhmässämme oli vain 14 henkeä, kuitenkin innokkuuden ja lujan yhteishengen avulla selvisimme musikaalin tekemisestä melkein ongelmitta. Ryhmässämme jokaiselta vaadittiin suurta panostusta pienen ryhmäkoon vuoksi ja jokainen olikin valmiina näkemään vaivaa sekä panostamaan hyvän lopputuloksen vuoksi. Musikaali PLAN B
LAMMIN LUKIO 27 Kuvittele, että olet sukellusveneessä keskellä valtamerta. Saat radioosi tiedon, että veneeseen on kätketty pommi. Jos et syötä oikeaa peruutuskoodia 30 minuutin kuluessa, pommi räjähtää ja aluksesi tuhoutuu. Senioriprojektin aiheeksi valikoitui tänä keväänä pakohuonepelin järjestäminen. Yhdeksän opiskelijan ryhmämme suunnitteli teeman ja laati siihen liittyvät tehtävät, joita ratkomalla pelaajat saavat selville lukkojen avaamiseen tarvittavat koodit. Tätä kirjoitettaessa h-hetki on vielä edessäpäin, mutta yläkoulun ja lukion oppilaat, opiskelijat ja opettajat pääsevät kokeilemaan peliä ja testaamaan nokkeluuttaan projektiviikolla toukokuun puolivälissä. Projektiviikon lopuksi matkustamme Tampereelle kokeilemaan, miten sujuu peli ihan oikeassa pakohuoneessa. Pääsetkö pakoon? Teksti ja kuva Outi Eresmaa-Silvonen
LUKUVUODEN VARRELTA 2022–2023 28 ENA9-KURSSILLA KIRJOITETTU AINE AIHEESTA MY SUPERHERO When asked, who my superhero is, I do not have to think for long. I can find the answer just close by because my mother is my true hero. She can neither fly nor shoot lasers from her eyes but I still find her own qualities much better. First of all, she is my biggest supporter. Whatever hobby I have wanted to try, she has made it possible. For instance, she keeps buying me paints and pencils and tells me my artwork looks amazing. Not only is she encouraging when it comes to my hobbies, but also supports me with my education. My mother is the one who sparked my interest in biology and chemistry, as she is a veterinarian herself. I remember her always taking the time to answer my question about her profession and letting me read her scientific books even though I understood nothing. Secondly, my mother has shown me that I should carry myself with pride and not hide in the shadows. I have had rough times with my lack of confidence but she has always told me I'm beautiful just the way I am. Even better, she gives me a great example by walking with her head up high whether she is wearing her work clothes or a beautiful dress. She is not afraid to voice her opinions either. In conclusion, I don't have to search for my superhero from movies or books. I'm not looking for miracles, because my mom is the greatest gift of all. Her superpowers are her endless love and support. Siiri Rytilahti, LA20B Englannin kurssien tekstejä Lammin lukion sennut viettivät lokakuisen päivän Lammin biologisella asemalla tutustuen ekologiseen kenttätutkimukseen. Vierailu toteutettiin osana BI2-3-opintojaksoa. Päivän aikana opiskelijaryhmät pääsivät tutustumaan kenttätutkimukseen ja tutkimusvälineistöön ensin maastossa biologisen aseman kansainvälisen asiantuntijajoukon opastaessa meitä. Osa opiskelijoista aloitti päivän keräämällä rantakasvillisuuden joukosta pohjaeläimiä, osa irrotti ja tunnisti kalaverkkoihin tarttuneet saaliit ja osa matkasi veneellä Pääjärven syvänteelle hakemaan vesinäytteitä. Tarttuipa haaviin myös Pääjärven harvinaisuuksia, jättikatkoja! Iltapäivällä siirryttiin sisätiloihin kuulemaan mitä biologinen tutkimus käytännössä voi olla, kun Biologisen aseman tutkijat kertoivat omista tutkimusaiheistaan. Tämän jälkeen pääsimme tutkimaan aamupäivän aikana maastosta kerättyjä näytteitä. Rantavedestä ja syvänteeltä löydettyjä selkärangattomia tutkittiin labrassa mikroskooppien avulla ja samaan aikaan toinen ryhmä harjoitteli kalan preparointia, määritti kalan sukupuolta ja otti suomunäytteitä. Sennut tutustuivat kenttätutkimukseen Lammin biologisella asemalla Kuvat ja teksti Emilia Aintila
LAMMIN LUKIO 29 Koleasta syyssäästä huolimatta päivä oli erittäin antoisa ja mielenkiintoinen. Yhteistyö Lammin biologisen aseman kanssa jatkuu myös seuraavana lukuvuonna, niin biologian opintojaksojen kuin luonto- ja ympäristölinjan opintojenkin puitteissa.
LUKUVUODEN VARRELTA 2022–2023 30 Arkea ja juhlaa
LAMMIN LUKIO 31
LUKUVUODEN VARRELTA 2022–2023 32 Parhaimmat onnittelut uusille ylioppilaille! Lammin lukion ylioppilaat kevät 2023 Hakkarainen Fanni Haltia Miro Harjula Saska Heinonen Ellinor Hiidenheimo Knut Huostila Sampo Hägglund Max Hämäläinen Elsa Kajuutti Eevi Kiikkilä Julia Kivi Alex Kiviranta Aino Koivuniemi Aaron Lehti Peppi Makiainen Amanda Martikainen Anna Marttila Anna Miettunen Alpo Norrbacka Niko-Petteri Papinkivi Eenok Ranta Ella Rantanen Otto Rytilahti Siiri Santalahti Mona Selander Pauliina Seppänen Juho Silokangas Helmiina Tuomi Janina Vähäsöyrinki Lumi
LAMMIN LUKIO 33 Lammin lukion stipendit 2022–2023 Kiitämme kaikkia yrityksiä, yhteisöjä ja järjestöjä, jotka ovat muistaneet opiskelijoitamme erilaisin lahjoituksin! Eljas Ranttilan muistorahasto Sampo Huostila Heikki ja Terttu Westerlundin rahasto Siiri Rytilahti Hämeen kauppakamarin hallitus Justus Lassila Hämeen Sanomat Siiri Rytilahti Lammin kotiseutu- ja kulttuuriyhdistys Lykky Knut Hiidenheimo, Sampo Huostila, Alex Kivi, Aliisa Mattila, Elina Mettälä Lammin lukion stipendirahasto Miro Haltia, Eevi Kajuutti, Ella Ranta, Senja Ruuskanen, Siiri Rytilahti, Lumi Vähäsöyrinki Lammin Osuuspankki Oskar Lampola, Valtteri Lampola Lammin Osuuspankki, nuorisopalkinto Knut Hiidenheimo, Janina Tuomi Lammin Säästöpankki Julia Kiikkilä, Peppi Lehti Lions Club Hämeenlinna-Wanaja Simo Jussila, Elina Mettälä Lions Club Lammi Fanni Hakkarainen, Max Hägglund, Ulla Niemi, Aapo Ojanen Lions Club Tuulos Jyri Eerola, Siiri Olenius Riemuylioppilaiden stipendi Sampo Huostila Vanhempainyhdistyksen stipendi Eeva Äijälä Kemia-lehti Aapo Ojanen Lammin kotiseutu- ja kulttuuriyhdistys Lykky, historian kirjapalkinto Julia Kiikkilä Long Play -lehti Lumi Vähäsöyrinki Matkailulehti Julia Kiikkilä Pohjola-Norden, kirjapalkinto Julia Kiikkilä Suomalainen kirjakauppa Lumi Vähäsöyrinki Sverigekontakt i Finland Fanni Hakkarainen Tunne &mieli -lehti Peppi Lehti Uusiouutiset-lehti Valtteri Lampola
LUKUVUODEN VARRELTA 2022–2023 34
LAMMIN LUKIO 35 Lammin lukion opiskelijat Hyvää ja rentouttavaa kesää kaikille! LA20A Hakkarainen Fanni Haltia Miro Hiidenheimo Knut Hägglund Max Hämäläinen Elsa Katajamaa Miina Kivi Alex Kiviranta Aino Makiainen Amanda Marttila Anna Norrbacka Niko-Petteri Ranta Ella Rantanen Otto Santalahti Mona Silokangas Helmiina Vuoritie Aapo Vähäsöyrinki Lumi LA20B Aronen Ella Forsström Tomas Harjula Saska Heinonen Ellinor Huostila Sampo Jokinen Onni Kajuutti Eevi Kiikkilä Julia Koivuniemi Aaron Lehti Peppi Martikainen Anna Miettunen Alpo Papinkivi Eenok Rytilahti Siiri Selander Pauliina Seppänen Juho Tuomi Janina Vuorenpää Allu LA21 Eerola Maija Hoppania Matleena Jussila Simo Järvinen Miika Kajuutti Aino Kervinen Niilo Kiikkilä Juho Koskinen Oona Kärkkäinen Akseli Laine Iida Lampola Oskar Lassila Justus Mettälä Elina Mäkelä Siiri Mäkinen Miika Olenius Siiri Pimiä Konsta Pöystilä Aleksi Rantanen Olivia Ruuskanen Senja Salomaa Sohvi Varis Iida-Liisa Vuorinen Martta Vuorinen Pyry LA22 Eerola Jyri Erkko Aleksi Heinonen Okko Iloranta Hilda Kangasmaa Aino Kantola Jonna Kiiliäinen Aapo Koivu Kaarin Kopra Luukas Korju Matilda Kyyrö Iiris Lampola Valtteri Lehtonen Tinja Lientola Linnea Makiainen Anni Mattila Aliisa Mäkelä Hiski Mäkelä Kosti Niemi Ulla Ojanen Aapo Ollikka Väinö Pimiä Vili Puoliväli Adalmiina Smedberg Riku Äijälä Eeva
flippingbook.comRkJQdWJsaXNoZXIy MzQ2NzUw