LUKUVUODEN VARRELTA 2022–2023 8 Arvoisat kuulijat On suuri ilo ja kunnia olla juhlistamassa 105- vuotiasta Suomea kanssanne ja haluan kiittää teitä lämpimästi osallistumisesta. Kun Suomi joulukuun 6. päivänä vuonna 1917 julistautui itsenäiseksi tasavallaksi, oli maailmassa kaikkiaan 48 itsenäistä valtiota. Tänä päivänä Yhdistyneiden Kansakuntien jäsenvaltioiden lukumäärä on 193. Nuoruudestaan huolimatta Suomi sijoittuu siis vanhempaan puoliskoon maailman itsenäisten valtioiden joukossa. Itsenäisyys herättää meissä varmasti paljon tunteita ja ajatuksia. Itselleni ja lähipiirilleni itsenäisyys merkitsee mm. tasa-arvoa, sananvapautta ja maksutonta koulutusta. Nämä asiat ovat hyvinvointivaltiomme kulmakiviä, joiden edestä monet joutuvat taistelemaan edelleen. Nykypäivänä jotkut pitävät Suomen itsenäisyyttä varmana asiana, itsestäänselvyytenä. Suurimaksi osaksi Suomen ja suomalaisten historiaa asiat eivät kuitenkaan ovat olleet näin. Ennen itsenäisyyttä Suomi oli Venäjän autonominen alue noin vuosisadan ajan, jota ennen olimme osa Ruotsin kuningaskuntaa kuudensadan vuoden ajan. Suomalaisuus on kuitenkin ollut olemassa paljon kauemmin. Voimme ajatella, miten asiat olivat noin 1000 vuotta sitten, jolloin täällä olleen asutuksen ja muuttoliikkeen ansiosta esi-isämme: varsinaiset suomalaiset, hämäläiset ja karjalaiset heimot muotoutuivat. Tiheimmille asutusalueille syntyi yhdyskuntia, joiden paikallisessa itsehallinnossa – muinaisilla käräjäkivillä – ovat suomalaisen kansanvallan juuret. Vaikka historiamme aikana olemme olleet monessa mukana, niin asiat ovat olleet parhaiten juuri itsenäisyytemme aikana. Tästä voimme suureksi osaksi kiittää sotiemme sankarivainajia, veteraaneja ja lottia, jotka uhrautuivat pyyteettömästi isänmaan tähden. Kiitoksen ansaitsevat myös sodan jälkeisen hyvinvointivaltion rakentaneet sukupolvet. Heidän kaikkien ansiosta voimme nauttia niistä hienoista asioista mitä suomalaisuuteen liittyy. Tänä vuonna Suomi viettää kuitenkin itsenäisyyspäivänsä osittain epävakaissa tunnelmissa. Vain kivenheiton päässä Ukrainassa taistellaan tälläkin hetkellä itsenäisyydestä tuhansien ihmishenkien kustannuksella. Tämänlaisina aikoina vähintä, mitä voimme tehdä on tarjota auttavan kätemme sodasta kärsiville. Tässä olemme onnistuneet kansana erinomaisesti. Suomeen on arvioitu saapuvan jo 40 tuhatta ukrainalaispakolaista tulevan vuoden aikana, ja heidän avukseen on jo nyt käynnistetty hyväntekeväisyyskeräyksiä. Suomen itsenäisyyden 105 vuotta ovat olleet niin Suomelle kuin koko maailmallekin vaiherikkaita vuosia, joihin sisältyy suunnattoman paljon edistystä, mutta myös liiaksi inhimillistä kärsimystä. Maailmanhistorian valtavimmat muutokset ovat tapahtuneet itsenäisyysaikamme kuluessa. On selvää, että ne eivät ole kulkeneet Suomen ohi jälkeään jättämättä. Tiellämme on ollut vastoinkäymisiä, mutta niistä huolimatta leimaa-antavana ovat olleet kasvu ja kehittyminen kaikilla elämänaloilla. Päätän puheeni entisen presidenttimme Urho Kaleva Kekkosen sanoihin. “Yhtenäinen kansa on itsenäisyytemme vankin turva ja tuki.” Kiitos! Opiskelijakunnan hallituksen puheenjohtajan puhe Lammin sankarihaudoilla Simo Jussila, opiskelijakunnan hallituksen puheenjohtaja
RkJQdWJsaXNoZXIy MzQ2NzUw