Luennot alkavat ti 17.9.

Suomalaiset Tukholmassa keskiajalta Slussenin sisseihin

ti 17.9. klo 18–19.30 | Jaakonkatu 28, auditorio | Marko Lamberg
Luento käsittelee Tukholman historiaa suomalaisesta näkökulmasta, ts. suomalaisten emigranttien elämää ja vaikutusta Tukholmassa alkaen keskiajalta päätyen nykyaikaan.

Arkistojen aarteista nykykansanmusiikin helmiin

ke 18.9., 25.9. ja 2.10. klo 18–19.30 | Jaakonkatu 28, auditorio | Riitta-Liisa Joutsenlahti
Kolmen kerran luentosarjalla pääset kuulemaan suomalaista musiikkia läpi historian, arkistojen aarteista nykykansanmusiikin helmiin. Musiikin lisäksi pääset kuulemaan tietoa ja tarinoita suomalaisen kansanmusiikin kehittymisestä ajalta ennen Kalevalaa aina tähän päivään asti.

  • 18.9. Vanhemman perinteen runolaulut, itkuvirret, maanitukset ja paimenmusiikki.
  • 25.9. Pelimannimusiikin kulta-aikaa: kun kanteleiden, jouhikkojen ja paimenpillien tilalle tuli uusia soittimia kuten viulu, klarinettia ja haitari.
  • 2.10. Nykykansanmusiikin siivillä – juuret ovat siellä esihistoriassa, mutta lopputulos voi ollakin jo ihan mitä vain, joko perinteistä tai hyvinkin avantgardea.

Arkistojen aarteista nykykansanmusiikin helmiin -luentosarja kuljettaa kuulijan läpi vuosituhansien musiikin ja tarinoiden kera

– Suomalainen musiikkikulttuuri on vanha, uusimpien löytöjen mukaan Suomessa on ollut asutusta jääkauden jälkeen 11 000 vuotta. Ennen vanhaan ihmiselle oli yhtä luonnollista laulaa kuin puhua tai olla hiljaa. Kaikki laulut olivat muistin varassa ja uusiutuivat koko ajan. Maailman kansanmusiikit ovat kulkeneet ihmisten mukana, muuttaneet muotoaan ja lainanneet häpeilemättömästi toisista musiikeista säveliä, sanoja, soittimia ja kuljettaneet sisällään isoja ja pieniä tarinoita. Kansanmusiikki on aina ollut kiinni ihmisessä, luonnossa ja arjen elämässä, Riitta-Liisa Joutsenlahti kertoo.

Joutsenlahden mukaan kansanmusiikkimme on muuttunut kuulonvaraisesta, pitkän estetiikan musiikkikulttuurista 1800-luvulla kansakoululaitoksen myötä kirjoitettuun määrämittaiseen muotoon. Teknologian mukaan tulon huomaa myös kansanmusiikissa. Suomessa voimme olla ylpeitä siitä, että olemme onnistuneet säilyttämään myös nykykansanmusiikissa arkaaisen musiikin tyylipiirteitä siinä samalla kun olemme antaneet nykymusiikin vaikutteiden siirtyä mukaan kansanmusiikin ”soppaan”. Meillä kansanmuusikot saavat edelleen luoda omaa persoonallista musiikkia.

Joutsenlahden luennoilla kuullaan äänitteiltä musiikkia ja laulua eri vuosikymmeniltä. Kuullaan arkistoäänitteitä, uunituoreita julkaisuja ja kuullaan myös kuviteltua muinaismusiikkia. Musiikin kuulemisen ohella niihin liittyvät tarinat piirtävät kuvaa suomalaisen musiikkikulttuurin yhdestä musiikinlajista ja avaavat kuulijalle isomman kuvan meistä perinnöstämme.

Luennoija Riitta -Liisa Joutsenlahti on valmistunut musiikin maisteriksi Taideyliopiston Sibelius-Akatemian kansanmusiikin osastolta ja opettanut Suomen kansanmusiikin historiaa ja filosofiaa 20 vuotta mm. Sibelius-Akatemiassa. 1993-luvulta lähtien hän on ollut mukana kehittämässä kansanmusiikin koulutusta ja toimintaa Akatemian hallinnossa. Hän toimi myös 2012–2015 Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskuksen toiminnanjohtajana ja näin ollen päässyt näkemään monipuolisesti suomalaisen kansanmusiikkielämän kehittymistä.

Katso kaikki luennot

© 2019 Koulutuskuntayhtymä Tavastia