Hämeenlinna 1917–1918 -luentosarja jatkuu 14.3.

tsengeli_1917-n2

Kuva: Hämeenlinnan kaupunginmuseo

HÄMEENLINNA 1917Suomi100-Logo60x50mm–1918

Tiistaisin 18–19.30

Luennoijana FT Ilkka Teerijoki

Yhteistyössä Hämeenlinna-Seura ry:n kanssa.

24.1.

Hämeenlinna 1917

Tavastia, A-rak, auditorio

Millainen kaupunki Hämeenlinna oli vuoden 1917 alussa, kun maailmansota oli ollut käynnissä kaksi ja puoli vuotta? Kaupunki oli kehittynyt nopeasti 1800-luvun loppupuolella, kun oli rakennettu rautatie ja asukaslukukin oli kasvussa. Pitkään kestänyt sota, johon emämaa Venäjä osallistui, alkoi vaikuttaa yhä enemmän hämeenlinnalaistenkin elämään, vaikka Suomi ja suomalaiset eivät suoranaisesti olleetkaan sodan osapuolia.

14.3.

Helmikuun vallankumous Venäjällä

Hämeenlinnan Raatihuone

Venäjällä alkoi vallankumous maaliskuun 11. päivä, ja 16. päivänä keisari luopui kruunusta. Venäjän valta oli Suomessa – ja Hämeenlinnassa – ollut koko 1900-luvun hyvin vihattu, koska Suomen itsemääräämisoikeuksia loukattiin. Tsaarin kukistumista juhlittiinkin myös Hämeenlinnassa päiväkausia, ja juhlintaan osallistuivat rinnakkain niin Hämeenlinnan porvarilliset kuin sosialistiset piirit – ja myös venäläiset sotilaat, joita oli suuret joukot majoitettuna kaupungin kasarmeihin.

25.4.

Vastakkainasettelu alkaa kärjistyä

Tavastia, A-rak, auditorio

Vallankumouspäivien yhtenäinen ilo haihtui nopeasti, kun huomattiin, että ongelmat eivät poistuneet mihinkään. Elintarvikkeista alkoi olla yhä pahempi puute ja kauppiaita ja lähiseutujen tilallisia syytettiin elintarvikkeiden kätkemisestä. Esiintyi myös lakkoliikehdintää, ja monet kaupungissa yhä oleskelleet venäläiset sotilaat syyllistyivät väärinkäytöksiin.

hml-17-18_b_p

© 2017 Koulutuskuntayhtymä Tavastia Mediatavast