Joka vuosi Lammin lukion nuoret yllättävät allekirjoittaneen osaamisellaan. Olen näinä yhteistyön vuosina nähnyt jokaisen musikaalin. Kaikki ovat olleet erilaisia, mutta sama nuorten oma tekeminen on välittynyt jokaisesta teoksesta.  Tänä vuonna näytti siltä, että mukana oli nuoria vähemmän kuin aikaisemmin. Ikäluokat pienenevät. Silti musikaali oli yhtä viihdyttävä katsojalle kuin aikaisemminkin.

Taustavoimana ja vahvana ohjaajana aina on ollut musiikin opettaja Teppo Koskinen. Toista kertaa ohjaajana oli myös ammattiohjaaja Arttu Malin, joka kiteytti musikaalin ennakkoon näin “Tämän vuoden musikaalissa pääpaino on dramaattisen tarinan kertomisessa huumoria kuitenkaan unohtamatta. Tarinankerronnan tukena on toimiva bändi ja loppuun hiotut kappaleet koreografioineen. Musikaali ei varmasti jätä katsojiaan kylmäksi ja saavatpa harmaat aivosolutkin hieman töitä”. 

Uutiset kertovat karua tarinaa. 17-vuotias Iiris Suo on kadonnut, ehkä jopa kuollut. Kuuselan kylässä kiertää lukuisia tarinoita tapahtuneesta ja jokaisella tuntuu olevan oma näkemyksensä liittyen katoamiseen. Musikaalin keskiössä olevat Iiriksen ystävät yrittävät parhaansa mukaan selvittää, mitä rakkaalle ystävälle oikeasti tapahtui ja onko mahdollista, että Iiris on yhä elossa.

Juonta sekoittamassa on kuitenkin niin yksityisetsivä, yllättävä poikaystävä kuin kertomatta jäänyt salaisuuskin. Lopulta loppukohtauksessa vanhainkodissa juttu selviää.  Kohtauksia ei nähty ainoastaan nykyhetkessä, vaan päähenkilöiden elämään päästiin kurkistamaan myös vuonna 2080.