”Ylioppilailla ja itsenäisyydellä on kiinteä yhteys”

OPH:n uusi pääjohtaja Kaurialan lukion itsenäisyysimg_2507-b-/lakkiaisjuhlassa:

”Ylioppilailla ja itsenäisyydellä on kiinteä yhteys”

Kaurialan lukiossa järjestettiin perjantaina 2.12. kaksi itsenäisyys-/ylioppilasjuhlaa. Jälkimmäisessä juhlaan kuului myös 13 uuden ylioppilaan lakitus. Juhlaan oli saatu juhlapuhujaksi opetushallituksen uusi pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen.

Heinosen mukaan uusien ylioppilaiden valmistuminen ja Suomen itsenäisyys liittyvät toisiinsa hyvinkin kiinteästi.

– Jo suomalaisen kansakoulun isä Uno Cygnaeus ja valtiopäivämies J. V. Snellman olivat sitä mieltä, että itsenäistä isänmaata rakennetaan kaikille yhteisellä peruskoulutuksella. 1800-luvun kansallisromantiikan aikana taidemaalarit, kirjailijat ja säveltäjät synnyttivät yhteisen mielikuvan, josta suomalaiset löysivät itsensä ja kohtalonsa. Tähän mielikuvaan olennaisella tavalla liittyi ajatus siitä, että noustakseen kansakunnaksi kansakuntien joukkoon tarvitaan koko Suomen kansan sivistämistä.

– Minulta kysytään ulkomailla jatkuvasti, mikä on Suomen hienojen oppimistulosten syy. Vastaajat silloin odottavat vastaukseksi Suomen lainsäädäntöä, hienoa pedagogista oivallusta tai oppimisteknologian käyttöönottoa. Vastaan kuitenkin aina, että se syy löytyy 150 vuoden takaa, kansallisen herätyksen kaudelta. Silloin perustettiin ensimmäisen suomenkieliset oppikoulut, ensimmäinen Jyväskylään, josta ensimmäiset ylioppilaat valmistuivat 1865.

”Kansallisen identiteetin lisäksi tarvitaan globaali identiteetti”

Heinosen mukaan koulutuksella on aina ollut kaksi tehtävää:

– Toisaalta siirtää ihmiskunnan kulttuurin perintöä ja toisaalta antaa nuorille valmiuksia kohdata tulevaisuuden haasteet. Nyt olemme siirtyneet aikaan, jossa valmistamme opiskelijoita ammatteihin, joita ei vielä ole olemassa, käyttämään teknologioita, joita ei vielä ole keksitty ja ratkaisemaan ongelmia, joita emme vielä edes ongelmiksi tunnista.

– Koulu joutuu jatkuvasti tasapainottelemaan paitsi opetuksen sisältöjen, myös oppimisen muotojen ja oppimisympäristöjen kehittämisen paineessa. On kunnioitettava vanhaa ja hyväksi havaittua, ja rakennettava sen päälle. Mutta on uskallettava myös rikkoa, kun uusi tieto ja ymmärrys antaa mahdollisuuden ja tarpeen tehdä tilaa jollekin uudelle ja arvokkaaksi kokemallemme.

– Tulevaisuuden haasteet ovat myös kansakuntien rajat ylittäviä, ja siksi kansallisen identiteetin lisäksi ja rinnalla tarvitsemme entistä enemmän myös globaalia identiteettiä. Mielikuvaa, johon kaikki maailman ihmiset voivat samaistua ja kokea kohtalokseen.

Uusille ylioppilaille Heinonen antoi matkaevääksi ohjeen:

– Omalle elämälle kannattaa rakentaa merkitys. Se löytyy, kun on uteliaisuus uuden oppimiseen, sisäinen motivaatio itsensä kehittämiseen ja empatia asettua myös muiden ihmisten asemaan.

Iltanen kannusti nuoria ideoimaan ja innovoimaan

Rehtori Tuomo Iltasen mukaan nuorisossa on itsenäisen maan ja vapaan kansan tulevaisuus.

– Lukio-opetuksessa on pyrittävä kaikin tavoin kannustamaan opiskelijoita ideoimaan ja innovoimaan, Iltanen sanoi.

Esimerkkinä innovatiivisuudesta ja mielikuvituksen käytöstä Iltanen lainasi puheessaan lukion sisäpihan puoleisen oven yläpuolella olevaa tekstiä: ”Ken tästä ovesta käy, saa kaiken toivon…?” Lause on osa kuvataiteen opiskelijoiden ympäristö- ja tilataiteen kurssityötä.

– Minähän luen sitä, niin kuin se on kirjoitettu. Ken tästä ovesta käy, saa kaiken toivon! Voiko Kaurialan lukio enää enempää luvata? Toivon jostain paremmasta, toivon itsensä kehittämisestä – hyvistä eväistä elämään.

img_2430Mikko Itävaara

img_2491

img_2482-b

img_2484

img_2453

© 2017 Koulutuskuntayhtymä Tavastia Mediatavast