Arvoisa juhlaväki, hyvät lukiolaiset ja muut hattulalaiset. Aivan ensimmäisenä tahdon sanoa, että seppeleenlasku oli meille nuorille suuri kunniatehtävä, jolla myös osoitamme kunnioitusta veteraanejamme kohtaan. Vietämme tänään tosiaan kansallista veteraanipäivää eli veteraanien muistopäivää. Vietämme sitä osoittaaksemme arvostusta ja kunnioitusta sotiemme veteraaneille ja heidän uroteoilleen. Näiden urotekojen ansiosta saavutettiin rauha. Lapin sota päättyi 27. huhtikuuta 1945. Eli 78 vuotta sitten tänä päivänä. Veteraanipäivän viettäminen on kuitenkin kohtalaisen tuore juttu. Kalenteriin se merkittiin vasta 1987. Joten tämä on siis 36. juhlavuosi. Monet teistä varmaan miettivätkin, miksi se tuli kalenteriin niin myöhään… Tai ainakin itse mietin tätä puhetta kirjoittaessani. Asian kanssa luulisi olevan tekemistä sillä, että sodan jälkeen keskityttiin ainoastaan jälleenrakentamaan Suomea. Ei siis tajuttu vielä pysähtyä aloilleen ja miettiä veteraanien tekoja ja uhrauksia, joilla tämä kaikki on mahdollistettu. Veteraaneja ei siis heti sodan jälkeen vielä osattu pitää kansallissankareina. Mutta nyt asia on toisin. Vaikka sukupolvia on kulunut ja vuodet ovat vierineet, niin nykypäivän nuorten silmissä arvostus veteraaneja sekä heidän tekojaan kohtaan on valtavan suuri. Nuoret ovat valveutuneita ja tietoisia historian tapahtumista. Emmehän me tänä päivänä saisi nauttia itsenäisyydestä, demokratiasta ja vapaudesta ilman veteraaniemme uhrauksia. Jokaisen meistä tulee siis olla valtavan kiitollisia heille, jotka teki sen kaikista urheimman teon ja puolusti isänmaata säilyttääkseen sen lapsilleen. Sotiemme veteraaneilla ei ollut helppo tie. Se oli varsin kivinen se tie. Suomi jäi sotavuosina aivan yksin. Siltikin vaikka se taipui, se ei katkennut. Kiitos veteraaniemme sitkeyden ja urheuden. Vaikka tänä päivänäkin vielä käydään sotaa Euroopassa, niin Suomen varautuminen on hyvällä tasolla. Historian tapahtumista on opittu. Suomi ei ole jäämässä enää oman onnensa nojaan. Olemme nyt osana läntistä liittoumaa, kiitos Nato -jäsenyyden ratifioinnin. Jalkaväenkenraali ja Mannerheim-ristin ritari numero 162. Adolf Ehrnroothin tunnetaan sanoneen talvisodan opetuksena: Ei enää koskaan yksin. Se pitää nyt paikkansa. Muistakaamme ja kunnioittakaamme siis veteraaniemme tekoja. Tasavallan presidentti totesi vuoden 2017 veteraanipäivän juhlapuheessaan, että Kansa, joka ei tunne menneisyyttään, ei hallitse nykyisyyttään, eikä ole valmis rakentamaan tulevaisuutta varten. Joten pitäkäämme myös huoli siitä, että tulevaisuudenkin nuoret tuntevat menneisyyden ja veteraaniemme uroteot, jotta olemme aina valmiita hallitsemaan nykyisyyden sekä rakentamaan tulevaisuutta varten. KIITOS! LUKUVUODEN VARRELTA 2022–2023 26 Kansallisen veteraanipäivän puhe Onni Englund, 021B
RkJQdWJsaXNoZXIy MzQ2NzUw