Lukuvuoden varrelta 2021–2022 Hämeenlinnan lyseon lukio

Lukuvuoden varrelta 2021–2022

LUKUVUODEN VARRELTA 2021–2022 2 Hämeenlinnan lyseon lukio Hattelmalantie 6, G-rakennus, 13100 Hämeenlinna Rehtori Pieta Tukkimäki-Hildén, puh. 040 749 3843 Apulaisrehtori Tiina Kivinen, puh. 040 500 8913 Kanslia Tiina Hokkanen, puh. 050 509 0757 Sähköposti etunimi.sukunimi@kktavastia.fi HÄMEENLINNAN LYSEON LUKION HISTORIAA eri koulumuodot Hämeenlinnan normaalilyseo.................................................................................................................. 1873–1887 Hämeenlinnan klassillinen lyseo............................................................................................................. 1887–1914 Hämeenlinnan lyseo (linjajakoinen)...................................................................................................... 1914–1959 Hämeenlinnan lyseo (kaksoislyseo). ...................................................................................................... 1959–1974 Hämeenlinnan lyseo (yhteislyseo).......................................................................................................... 1974–1976 Hämeenlinnan lyseon lukio ja yläaste.................................................................................................... 1976–1977 Hämeenlinnan lyseon lukio ja Keskustan yläaste. ............................................................................... 1977–1982 Hämeenlinnan lyseon lukio. .................................................................................................................... 1982–2012 Koulutuskuntayhtymä Tavastia, Hämeenlinnan lyseon lukio 2013– Koulun synty Julistuksella syyskuun 10. päivältä 1872 määrättiin Normaalilyseon suomalainen osasto siirtymään Helsingistä Hämeenlinnaan ja täällä siihen aikaan toiminut alkeisopisto vähitellen lakkautettavaksi (lakkasi 1879). Julistuksella 29.5.1873 määrättiin Hämeenlinnan normaalilyseo aloittamaan toimintansa syyskuun 1. päivänä 1873, ja silloin koulunkäynti myös alkoi. Koulurakennukset Hämeenlinnan normaalilyseo toimi ensin vuokralaisena entisessä yläalkeiskoulun talossa, v.1849 rakennetussa ns. kivikoulussa (nykyään Sibeliuksenkatu 19–21). Tilat kävivät pian liian ahtaiksi ja v.1881 vuokrattiin lisätiloja lehtori Gaddin rakennuttamasta viereisestä rakennuksesta ns. puukoulusta. Oma koulutalo vihittiin käyttöön 17. syyskuuta 1888. Piirustukset oli laatinut arkkitehti S.M. Schjerfbeck yliarkkitehti G. Wileniuksen johdolla. Koulutaloa jouduttiin laajentamaan1930-luvulla. Arkkitehti G.A. Wigströmin piirustusten mukaan tehty laajennusosa saatiin käyttöön tammikuun 28. päivänä 1937. Oppilasmäärän kasvun myötä tilan tarve kasvoi jatkuvasti. Niinpä vuonna 1962 valmistui koulun tontille piharakennus. Sen piirustukset on laatinut arkkitehti T. Hämäläinen. Peruskouluun siirtyminen asetti rapistuneille rakennuksille uusia vaatimuksia. Molemmat jouduttiin saneeraamaan. Suunnittelutyön teki Kaupunkisuunnittelu Ab arkkitehti A. Savelan johdolla. Peruskorjattu ja saneerattu piharakennus luovutettiin koulun käyttöön joulukuun 16. päivänä 1988. Saneerattu päärakennus saatiin koulun hallintaan joulukuun 18. päivänä 1990. Syyslukukaudesta 2018 Lyseon lukio on toiminut väistötiloissa Koulutuskuntayhtymä Tavastian Hattelmalantien kampuksella pääosin G-rakennuksessa. Koulun toiminta siirrettiin väistötiloihin Linnankadun saneeraustöiden ajaksi.

HÄMEENLINNAN LYSEON LUKIO 3 Katsaus päättyvään lukuvuoteen ”Lukio on elämän parasta aikaa – korona ja kolmas maailmansota”, oli maalattu poikkeukselliseen ajankohtaan järjestettyjen penkkareiden yhteen abi-lakanoista. Siinä kiteytyy nyt lukionsa päättävien uusien ylioppilaiden erikoinen lukiotaival, olkoonkin, että ei tässä vielä maailmansota ole puhjennut. Tämän lukuvuoden olemme saaneet olla lähiopetuksessa, mikä tietysti on huima parannus kahteen edelliseen vuoteen. Tänä vuonna on keskitytty huolehtimaan koronan torjunnasta maskein ja turvavälein. Tätä kirjoittaessani yleinen maskisuositus on päättymässä ja opettajat pääsevät viimeinkin näkemään opiskelijoiden kasvot. Vaikka lähiopetuksessa oltiinkin, niin kyllä korona leimasi vahvasti myös tätä lukuvuotta. Poissaoloja oli paljon sekä opiskelijoilla että opettajilla ja lähiopetuksen rinnalla kulki mahdollisuus kuunnella opetusta, jos oli koronan takia kotona. Opettajat taas pitivät tunteja etänä silloin, kun oma vointi salli, mutta ohjeiden mukaan oli pysyttävä poissa lähikontakteista. Yo-kokeet saatiin järjestää normaalisti ilman lisäkoepäiviä eikä mahdollisuutta osallistua kokeisiin karanteeniolosuhteissa enää järjestetty. Koronan kanssa on opittu elämään ja käymään koulua. Tuskin parempaan saumaan olisi voinut Tavastian lukioiden yhteinen OTUS-hanke (Oppimisen tuella hyvinvointia lukioon, OPH) tulla, kun monet oppimisen haasteet korostuivat poikkeuksellisessa koulunkäynnissä. Hankkeessa on mm. koulutettu opettajia tunnistamaan erilaisia oppimista hankaloittavia tekijöitä ja auttamaan opiskelijoita niiden kanssa selviämiseen. Koronatilanteen helpottaessa olemme myös päässeet pitkän tauon jälkeen järjestämään koulun yhteisöllisyyttä tukevia tilaisuuksia, joita opiskelijakyselyssäkin kovasti toivottiin. Myös kansainvälinen toiminta käynnistyy hiljalleen. Yrittäjyysopiskelijoiden koronan siirtämä GOALS-projekti saatiin päätökseen ja ensi vuodelle onkin jo suunnitteilla myös muita opiskelijavaihtoja heti syksyllä. Liikunta- ja lukutuutorit ovat toimineet aktiivisesti koko vuoden ja opiskelijakunta on osallistunut yhteisten teemaviikkojen järjestämiseen. Tuutorit ovat menestyksellisesti tehneet kouluamme tutuksi perusasteelle ja ensi vuodelle meillä onkin erinomainen hakijatilanne. Nyt lukuvuoden päättyessä kiitän opettajia ja muuta henkilökuntaa siitä, että olette jaksaneet kannatella opiskelijoita läpi haastavan vuoden tilanteessa, jossa työ uuden opetussuunnitelman käyttöönoton myötä on vaatinut tavallista enemmän. Kiitos myös kaikille yhteistyökumppaneillemme ja huoltajille sekä tietysti ihanille opiskelijoillemme! Erityiskiitokseni apulaisrehtori Tiina Kiviselle, jota ilman aika moni asia olisi jäänyt hoitamatta sekä lehtori Tuija Tialalle, joka astui tarpeen tullen paikkaamaan rehtoreiden poissaoloa. Rehtori Pieta Tukkimäki-Hildén Kaikille toivon mukavaa ja rentouttavaa kesää!

LUKUVUODEN VARRELTA 2021–2022 4 SIJOITTAJAKOULU Olimme lyseolta mukana valtakunnallisessa lukiolaisten sijoittajakoulussa jo kahdella eri vuosikurssilla. Sijoittajakoulu on Talous ja Nuoret TAT:n lanseeraama projekti, jossa opetellaan taloustaitoja ja sijoittamista koko lukio-opintojen ajan. Hanke on herättänyt paljon kiinnostusta ja se valittiin Vuoden Sijoitustekona 2021. Sijoittajakoulussa lukiolaiset seuraavat omaa rahankäyttöään ja pohtivat talouden hallinnan keinoja. Opiskelijat tutustuvat erilaisiin sijoitusstrategioihin ja laativat itselleen sijoitussuunnitelman. Kurssilla tutustutaan yleisiin sijoitustuotteisiin, kuten rahastoihin, osakkeisiin, ETF:iin, asuntosijoittamiseen ja tuottojen verotukseen. Tänä lukuvuonna osana sijoittajakoulua käynnistyi hyväntekeväisyyssalkku-projekti. Hyväntekeväisyyssalkun idea on, että yritys- ja yhteisösponsorit antoivat pääomaa kurssin sijoitussalkkuun ja kurssilaiset hallinnoivat salkkua demokraattisilla päätöksillä. Mikäli kurssin päättyessä lukioajan lopulla salkku on voitolla, lahjoittavat opiskelijat salkun voiton valitsemaansa hyväntekeväisyyskohteeseen ennen kuin seuraava vuosikurssi ottaa salkun pääoman hallintaansa. Lyseolla panostetaan talousosaamiseen Opiskelijat kertomassa kokemuksistaan Sijoittajakoulusta Sijoittamalla hyvää -yhteistyökumppanitapaamisessa.

HÄMEENLINNAN LYSEON LUKIO 5 Hyväntekeväisyyssalkku mahdollistaa toiminnallisen oppimisen, sillä kurssilla olevat nuoret saavat mahdollisuuden taloudellisista lähtökohdista riippumatta kokeilla sijoittamista käytännössä. Näin opiskelijat saavat konkreettisen käsityksen myös toimeksiantojen kustannuksista ja mahdollisten voittojen verotuksesta. Molemmat sijoittajakoulun vuosikurssit rakensivat hyväntekeväisyyssalkkunsa kevään aikana. Salkkujen sisällöt rakennettiin kurssin tunneilla kevään aikana, jolloin toimeksiantoihin saatiin ajallinenkin hajautus. Yhteensä sponsoreiksi lähti koulun lisäksi mukaan yhdeksän eri paikallista yhteistyökumppania.

LUKUVUODEN VARRELTA 2021–2022 6 LIIKKUVA TAVASTIA Lyseon lukiolla jatkui jo kolmatta vuotta Liikkuva Tavastia -hanke, jonka tavoitteena on lisätä opiskelijoiden liikkumista arjessa. Hankkeessa tehtiin yhteistyötä Kaurialan lukion ja ammattiopiston kanssa. Tämän lukuvuoden osalta hanke alkoi tuttuun tapaan, kun uudet liikuntatuutorit koulutettiin tehtäväänsä Hämeen liikunta ja urheilu -järjestön toimesta. Lukuvuoden aikana hankkeen tiimoilta jatkettiin aiemmilta vuosilta tuttuja toimia. Liikuntatuutorit järjestivät erilaisia välituntihaasteita muille opiskelijoille ja vuoden aikana nähtiin esimerkiksi erilaisia tarkkuus- ja nopeuskisoja. Uutena välituntitoimintaHanketoimintaa ja teemaviikkoja

HÄMEENLINNAN LYSEON LUKIO 7 LUKULAMPPU + LUKUTUUTORIT = LUKEMISEN RIEMU! Syksyllä 2021 starttasi koulutuskuntayhtymä Tavastian lukioiden yhteinen Lukulamppu-hanke, jonka kokonaistavoitteena on innostaa lukiolaisia kirjallisuuden pariin ja tuoda lukemisen ja kirjojenmerkitys näkyväksi lukioiden arjessa myös äidinkielen oppituntien ulkopuolella. Tätä tavoitetta tukemaan startattiin lukutuutoritoiminta. Lukutuutorit sekä innostavat opiskelutovereitaan lukemaan että tarjoavat elintärkeää tietoa lukiolaisten kiinnostuksen kohteista ja heitä ilahduttavista tai liikuttavista teoksista, jotta koulun kursseille valitut ja kirjahyllyihin hankitut teokset ovat kaikkia lukiolaisia lukemaan kannustavia. Lyseon lukutuutorit Maliina Mansikkamäki (21B) ja Buse Tursun (21B) ahkeroivat lukuvuoden aikana syksystä 2022 eteenpäin voimassa olevan lukion kurssia vastaavan kirjallisuusdiplomin, jota varten he lukivat ja selasivat lukemattomia romaaneja ja kirjalistoja sekä ideoivat tehtäviä ja käsittelytapoja, joilla luettavia teoksia voisi diplomissa käsitellä. Lukudiplomia tehtiin tiiviissä yhteistyössä Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kanssa. Lukutuutoreiden tehtäviin kuului myös kouluttautuminen ja erilaisten yhteistyötahojen kanssa toimiminen. Syksy startattiin yhdessä Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kanssa, ja kevät päätettiin matkalla Tampereelle. Tampereella tuutorit tutustuivat Tampereen yliopistoon, kirjallisuudentutkimukseen sekä Tampereen kaupunginkirjasto Metsoon. Lisäksi Tampereella sijaitseva Lastenkirjainstituutti veti tuutoreille parin tunnin mittaisen työpajan kirjavinkkauksesta ja lukuvinkkien videoimisesta. Syksyllä 2022 lukutuutoritoiminta ja Lukulamppu-hanke jatkuu esimerkiksi kirjamessuvierailun merkeissä. na tänä lukuvuonna mukaan tuli VR-laseilla pelattava, nopeatempoinen silmä-käsi-koordinaatiotaitoja haastava Beat Saber -peli. Kevään aikana tuutorit pitivät torstaiden pitkien ruokavälituntien aikana liikuntavälitunteja, joiden aikana koulun liikuntasali ja -välineet olivat kaikkien opiskelijoiden käytössä. Opiskelijoille tarjottiin liikkumishaasteiden lisäksi myös kokonaisvaltaisemmin hyvinvointiin liittyvää tietoa. Koulun väki pääsi kuulemaan digihyvinvoinnista ja puhelimen käytön vaikutuksesta hyvinvointiin Mediakasvatusseuran etäluennolla joulukuussa. Helmikuussa taas oli vuorossa etäluento istumisen haitoista ja arkiliikunnan lisäämisen hyödyistä. Molemmat luennot toteutettiin etäyhteydellä ja niitä seurattiin Lyseon lisäksi Kaurialassa ja ammattiopistolla. Hankkeen yhtenä tavoitteena oli lisätä koulupäivän aikaista liikkumista ja vähentää päivän aikana tapahtuvaa istumista. Tähän keinoksi löytyi erityisesti Break Pro -niminen taukojumppasovellus, jota moni opettaja hyödynsi vuoden aikana oppituntien tauottamisessa ja opiskelijoiden liikkeen lisäämisessä. Keväällä toteutettiin myös kaksi isoa projektia, joiden tavoitteena oli tarjota opiskelijoille tutustumismahdollisuuksia alueen liikuntapaikkoihin. Huhtikuussa järjestettiin ensin koulun liikuntailtapäivä, jossa opiskelijat jakautuivat tutustumaan n. 20:een eri lajiin ympäri Hämeenlinnaa. Liikuntailtapäivän jälkeen huhtikuussa alkoi yhteistyössä Kaurialan ja ammattiopiston kanssa ns. liikuntalukkari, jossa loppukevään ajan kolmen oppilaitoksen opiskelijoille tarjottiin tutustumismahdollisuuksia eri lajeihin. Liikuntalukkari oli varsin suosittu ja lajit kuten ilmakivääriammunta, ilmajooga ja keilaus vetivät kymmeniä opiskelijoita per kerta liikkumaan.

LUKUVUODEN VARRELTA 2021–2022 8 Tunnistaisitko sinä kaikki kirjallisuushenkilöt? KIRJALLISUUS NÄKYVIIN! Lukulamppu-hankkeen kirjallisuusviikko toi eloa lukiomme käytäville marraskuussa, kun viikon aikana visailtiin, kirjavinkattiin ja tunnistettiin kirjailijoita sekä sitaatteja, joita oli piilotettu pitkin koulua. Päivät alkoivat läpi viikon aamunavaus-kuulutuksin, joissa muun muassa luettiin opiskelijoille novelleja ja runoja. Lisäksi opettajat esittelivät oppitunneilla omia teossuosikkejaan ja lempikirjailijoitaan. Hankeviikon tiistaina Lukulamppu haastoi opettajat pukeutumaan kirjailijoiksi tai kirjallisuuden henkilöhahmoiksi, joita lukiolaiset saivat haastatella ja seuraavan päivän visailussa arvuutella tai jopa tunnistaa. Sai lukiolainen olla ihmeissään, kun käytävillä sekä luokissa vilahtelivat muun muassa Kaari Utrio, Rosa Liksom, Muumi-hahmoja ja luojansa Tove Jansson opettajien sijasta – unohtamatta koko Tylypahkan pääjoukkoa! Kirjallisuusviikko huipentui Titta Jokisalo -trilogian kirjoittaneen Maija Kajannon vierailupäivään. Päivän aikana Kajanto suuremman esityksensä lisäksi kävi tervehtimässä useampaa ryhmää sekä keskusteli syvällisemmin muutamien kirjallisuudesta kiinnostuneiden ja äidinkielessä ansioituneiden opiskelijoiden kanssa.

HÄMEENLINNAN LYSEON LUKIO 9 OTUS-HANKE TUO OPPIMISTA TUKEMALLA HYVINVOINTIA LUKIOON Hyvä oppiminen muodostuu opiskelijan hyvistä opiskelutaidoista, oppimismyönteisestä asenteesta ja osaamista tukevista opetus- ja oppimistilanteista. Oppivelvollisuuden laajentuessa myös lukioon yhä useampi tarvitsee oppimiseensa tukea. Syksyllä 2021 alkanut kaksivuotinen Tavastian lukioiden yhteinen hanke vastaa tuen tarpeeseen, jolla voimme yhdistää voimamme paremmin. Keskeisin hanketavoite on rakentaa oppimisen tuesta kaikkien tehtävä. Hankkeen puitteissa laaditaan yhteinen strategia, joka vahvistaa oikea-aikaista tukea ja on samalla osa Tavastian lukioiden laatutyötä. Hankkeen myötä kiinnitetään huomio myös yhteisöllisyyteen sekä kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin sekä pyritään tuen kautta edistämään oppimismyönteisyyttä sekä oppimaan oppimista. Hankkeen ensimmäisen vuoden pääteemana oli opettajien lisäkoulutus. Kasvatustieteen tohtori, erityispedagogi Erja Sandbergin osaamisalue vahvuusajattelusta jalkautettiin myös opiskelijoille malliksi lähestyä omaa kyvykkyyttä ja vahvistaa omaa käsitystä omista vahvuuksista. Lisäksi opettajat ovat saaneet kuulla paljon uusia mielenkiintoisia ja myös mieleenpalautuneita asioita oppimisvaikeuksista, motivaatiosta tai oppimista häiritsevistä tekijöistä aivojen toiminnan näkökulmasta. Asiantuntijana oppimisvaikeuksista kertomassa on ollut psykologian tohtori Heli Isomäki. Hanke jatkuu siis ensi vuonna, jolloin Heli Isomäki lähestyy opiskelijoita miniluennoilla ja kertoo mmmultitaskauksen ja medialaitteiden jatkuvan käytön vaikutuksista aivoihin ja oppimiseen.

LUKUVUODEN VARRELTA 2021–2022 10 AJATUKSIA HERÄTTÄVÄ, YLLÄTTÄVÄ HAMLET Täysi bussillinen opiskelijoita matkasi Helsinkiin Kansallisteatteriin huhtikuun alussa katsomaan Hamletia. Edellisestä teatteriretkestä oli vierähtänyt aikaa, olihan korona-aika vaikuttanut pitkään mahdollisuuksiin päästä teatteriin. Nyt se oli taas mahdollista! Hamlet on ehdoton klassikkoteos, josta jokainen tietää jotakin, vähintään kuuluisan ”Ollako vai eikö, siinä pulma” -monologin. Kansallisteatterin versiossa se kuultiinuseammankerran, muutenkin kuin Hamletin sanomana. Vaikka esityksessä oli paljon tuttua, siinä oli myös paljon uutta, esimerkiksi Timo Kämäräisen musiikki, valoja, liikettä, Fanni Noroilan esittämä rohkea Ofelia ja karismaattinen Olavi Uusivirta Hamletina. Näytelmä herätti kysymyksiä, ja sitä jäi miettimään tavallista pitempään: tästä klassikkoversiosta minun pitää muodostaa itse mielipiteeni, tämä saa ajattelemaan. Eräs opiskelija totesi, että hänen arvostuksensa teatterintekijöitä kohtaan nousi tämän esityksen ansiosta, koska hän tajusi, kuinka paljon työtunteja esityksen tekemiseen oli vaadittu. ”Hamletin hahmot käyvät läpi enemmän vaikeita aikoja elämässä. Tämä on monelle nuorelle ajankohtainen aihe”, kuvasi toinen opiskelija. Kolmas sanoi, että esitys oli mielenkiintoinen kokemus, joka jää varmasti mieleen erilaisuutensa ja näyttelijöiden hyvän suorituksen vuoksi. ”Loppujen lopuksi tällaiset uudet kokemukset ovat aina hyvästä.” Esitys palautti mieleen, miksi teatteri on tärkeää ja miksi se on tärkeää erityisesti myös lukiossa. Kiitokset Lukulamppu-hankkeelle, Lyseon lukion vanhempainyhdistykselle ja OPKH:lle, jotka tukivat teatteriretkeämme. Takaisin kulttuuriretkille pitkän pandemiajakson jälkeen

HÄMEENLINNAN LYSEON LUKIO 11 Pulman ratkaisu on tapahtumakalenterissa joulukuun 15. päivän kohdalla. Soitinesittely VALLOITTAVA OOPPERAN KUMMITUS Lyseon opiskelijat kävivät katsomassa iki-ihanan musikaalin Oopperan kummitus Helsingin Kansallisoopperassa 18.11.2021. Saimme tutustua myös muusikon työhön oopperan orkesterissa vähän ennen esityksen alkua. Aiheesta meille kertoivat käyrätorven soittajat Jaakko Välimäki ja Jose Luis Cortell Ano. Vielä keväällä musiikin opinnoissa pääsemme koko päiväretkelle Helsingin musiikkitalolle. JOULUKALENTERI MATIKAN PULMIA TÄYNNÄ Joulukuussa avattiin lyseolla matemaattinen joulukalenteri. Jokaisena koulupäivänä kalenteriin ilmestyi uusi matemaattinen pulmatehtävä, välillä myös englanniksi tai ruotsiksi. Päivän pulman ensimmäisenä ratkaissut sai pikku palkinnon ja lukukauden lopuksi palkittiin vielä eniten pulmia ratkaisseet hiukan suuremmilla makoisilla palkinnoilla. Tehtäviä oli suhteellisen helpoista aina sen verran vaikeisiin, että päivän aikana ei opiskelijoiden keskuudesta saatu oikeita ratkaisuja. Kokeile itse, miten kuvassa olevan tehtävän ratkaisu sujuu. Yhteistä tekemistä ja perinteitä

LUKUVUODEN VARRELTA 2021–2022 12 Abipäivän ideana on juhlia sitä, että koulua on enää tietty määrä jäljellä ja tehdä pieniä harmittomia piloja nuoremmille. Vuosien varrella on ollut monia teemoja, kuten Suomi-turisti, rock ja Villi Länsi. Abitoimikunta suunnitteli tapahtumaa, joka olisi näyttävä ja erottuisi muiden vuosiluokkien abipäivien joukosta – tässä myös onnistuimme. Päivän suunnitteluun vaikutti myös korona-aika, jonka takia olimme menettäneet monia merkityksellisiä lukioajan tapahtumia. Aikaa oli vähän ja ideoita paljon. Halusimme saada mahdollisimman monet oppilaat osallistumaan päivään ja pitämään sitä ikimuistoisena. Pääsimme aiheesta viimein sopuun ja lopulta teemaksi valittiin 80luku. Suunnittelimme päivän ohjelman tarkasti ja teimme koristeita juhlaa varten sen, mitä ehdimme. Päivä alkoi koulun seinien ja rappujen koristelulla, mitä varten abitoimikunta tuli kouluun muita aikaisemmin. Värikkäitä koristeita oli seinillä ja rapuissa paljon, mistä välittyi mukava kasarin henki. Kaikki teemaan osallistuneet abit olivat pukeutuneet mahtavasti kirkkaisiin väreihin ja näyttäviin vaatteisiin. Tuulipuvut, kiharretut hiukset ja värikkäät meikit olivat suuressa roolissa. Teemaan oli siis heittäydytty antaumuksella, mikä yllätti positiivisesti. Mitä enemmän kouluun tuli väkeä pitkin päivää, sitä paremmaksi ilmapiiri muuttui ja tunnelma ympärillä välittyi. Päivän toisen oppitunnin aikana abitoimikunta lähti kiertämään ykkösten sekä kakkosten luokkia 80-luvun musiikin tahdissa. Opettajat ottivat meidät vastaan hyvin, kun pidimme musiikin rytmissä luokissa pieniä jumppatuokioita. Luokat osallistuivat näihin pääosin hyvin. Luokissa kiertelyn aikana aulaan asennettiin tanssipeli, jota hyppytunneilla olevat abit pelasivat. Yhdentoista maissa kutsuimme ykköset ja kakkoset katselemaan ja kannustamaan abeja, jotka kävelivät ulkoa sisään aulaan. Taputuksien ääni oli korvia huumaava ja siihenkin moni lähti mukaan. Jälkikäteen myönnettävä, että emme olleet ymmärtäneet, kuinka suuri määrä väkeä aulaan tulisikaan. Abeilla piti olla yksi yhteistanssi aulassa, mutta monet jäivät aulaan juhlimaan oppituntien sijaan. Tunnelma oli katossa ja kello unohtui, kun kaikki tanssivat ja lauloivat Abipäivä. ABIEN 69-PÄIVÄÄ JUHLISTETTIIN KASARIMENOIN – JUHLAPÄIVÄ ABIN SILMIN Kirjoittaja Emilia Jokinen, abiturientti

HÄMEENLINNAN LYSEON LUKIO 13 tiiviisti aulassa ABBA:n tahtiin. Olihan se mahtava tunne, kun kaikki olivat niin iloisia ja yhteenkuuluvuus välittyi. Pitsat olivat loistava lopetus päivälle. On myönnettävä, että osaa annetuista ohjeista oli tulkittu tahattomasti ja tarkoituksella väärin. Osan koulupäivä häiriintyi, mikä ei ole abipäivänä ole tarkoitus. Meillä abeilla oli kuitenkin mahtava päivä, jonka tulemme varmasti muistamaan vielä pitkään. VANHOJEN PÄIVÄ VASTA TULOSSA Pandemia siirsi jo toisena lukuvuonna peräkkäin Vanhojen päivän juhlia. Viime lukuvuoden 2020–2021 Vanhojen päivää vietettiin vain oman koulun kesken syyskuun lopussa eli reilu puoli vuotta myöhässä oikeasta Vanhojen päivästä. Tämän lukuvuoden Vanhojen päivä juhla on vasta tulossa kesäkuussa juuri ennen lomalle lähtöä. Tällä kertaa voimme kuitenkin juhlia ja tanssia taas entiseen tapaan yhdessä Kaurialan lukiolaisten kanssa. Saamme varmasti kauniin ja kivan juhlan entiseen tapaan niin tanssijoille kuin katsojillekin pitkästä aikaa. Vanhempainyhdistyksille kiitos avusta, kun vielä näinkin haastavana ajankohtana kevään ja kevätjuhlien korvilla jaksatte olla meidän tukenamme. Tätä kirjoittaessa kurssitunneista on kulunut jo pari kuukautta ja meitä kaikkia vähän jänskättää, kuinka palautamme mieleen oppimamme ja saamme lisäksi yhteiset kuviot hiottua. Viime lukuvuoden Vanhat odottamassa tanssien alkamista.

LUKUVUODEN VARRELTA 2021–2022 14 MATIKKAPAJA Lyseolla pidettiin tänä lukuvuonna säännöllisesti joka viikko kaksi matikkapajaa. Pitempi paja järjestettiin useimmiten maanantaisin 75 minuutin pituisena sekä lyhyempi torstaisin pitkällä ruokavälitunnilla. Pajaan sai tulla tekemään minkä tahansa kurssin tehtäviä, jos oli ollut poissa tunneilta, tehtävät tuntuvat vaikeilta tai ihan ilman syytä, jos vain kaipasi opettajan tukea tehtävien tekemisessä. Paja toimi hyvänä tukimuotona syystä tai toisesta matematiikan vaikeaksi kokeville opiskelijoille. Jotkut opiskelijat löysivät pajasta paikan, jossa on hyvä tehdä kotitehtäviä. Toivottavasti jatkossa pajan myös löytää vielä useampi opiskelija opintojensa avuksi. RÄSTIPAJA Opiskeluneuvoja on pitänyt tiistaisin Rästipajaa, jonne opiskelijat ovat voineet tulla tekemään koulutehtäviä joko oma-aloitteisesti tai opettajan ohjaamana. OPISKELUNEUVOJAN AJATUKSIA KULUNEESTA KEVÄÄSTÄ Tammikuussa 2022 aloitin mielenkiintoisessa työtehtävässä Koulutuskuntayhtymä Tavastian lukioiden opiskeluneuvojana. Hämeenlinnan Lyseon lukiolla olen ollut aina tiistaisin ja parittomilla viikoilla myös perjantaisin. Vastaanottotyön lisäksi, olen pitänyt tiistaisin Rästipajaa, jonne opiskelijat ovat voineet tulla tekemään koulutehtäviä joko oma-aloitteisesti tai opettajan ohjaamana. Lähes jokainen opiskelijatapaamiseni on alkanut kysymällä, mitä opiskelijalle kuuluu. Monenlaista olen todennut opiskelijoille kuuluvan tämän kevään aikana. Elämän osaalueet heijastuvat toisiinsa, joko kannatellen tai kuormittaen. Korona-aika toi opiskelijoille opintoihin ja henkilökohtaiseen elämään erilaisia lisähaasteita ja uusia tilanteita. Etäopiskeluajan jälkeen on totuteltu jälleen palaamaan ryhmiin ja lähiopiskeluun. Myös täApua ja apuvoimia arjessa Opiskeluneuvojalta infotaululle.

HÄMEENLINNAN LYSEON LUKIO 15 mänhetkinen maailman tilanne välittyy opiskelijoiden kuulumisissa. Opiskeluneuvojan tehtäviin kuuluu opiskelijoiden tukeminen, auttaminen ja tsemppaaminen opinnoissa eteenpäin. Opiskelijoiden kanssa on etsitty ja herätelty opiskelumotivaatiota, pohdittu keinoja keskittymisen tueksi, selvitelty rästiin jääneitä tehtäviä ja keskusteltu monenlaisista pohdituttavista asioista. Joidenkin opiskelijoiden kanssa on konkreettisesti istuttu pöydän ääressä tehtäviä tehden. Toisia on auttanut, kun on ollut hetki aikaa pysähtyä omien ajatusten ja tunteiden äärelle. On ollut mahdollisuus kertoa ja jakaa ajatuksiaan. Kyyneleiltäkään ei olla opiskeluneuvojan pöydän äärellä vältytty. Paljon on puhuttu myös onnistumisista, saavutetuista tavoitteista ja asioista, jotka tuovat voimaa ja energiaa. Useaan kertaan tässä kevään aikana olen ilokseni saanut todeta opiskelijalle: ”Hyvä sinä, hienosti hoidettu!”, kun alun hankaluuksien Kaikki mukaan -junnupäivän tunnelmia.

LUKUVUODEN VARRELTA 2021–2022 16 Fiilisviikko 3. jälkeen hommat ovat lähteneet rullaamaan. On hihkuttu ilosta, kun kurssi on saatu hyväksytysti kasaan. On hymyillen huokaistu, kun luku-urakka on ohi. On todettu tyytyväisenä, etteivät numerot ole laskeneet ja laaditussa suunnitelmassa on kuin onkin pysytty. Ja tietenkin on iloittu isosti, kun valmistuminen on varmistunut. On ollut mukavaa nähdä ja kokea, kuinka lukiolaisten hyvinvointia tuetaan monin tavoin erilaisten ammattilaisten yhteistyönä. Opintojen sujuminen ja niiden maaliin saattaminen on kaikkien yhteinen tavoite, jota jokainen lukiolla toimia ammattilainen tukee omalla osaamisellaan ja näkökulmallaan. Yhteisöllisyyden, osallisuuden ja kohtaamisen kokemukset ovat tärkeitä meille kaikille ja toimivat hyvänä kannattelevana vastavoimana elämän kuormituksille. NUORISOTYÖN KUKKA JALKAUTUI LYSEOLLE Kukka Heiskanen, NUTUT-hankkeen lukioiden nuorisotyöntekijä Hämeenlinnan kaupungin nuorisopalvelut NUTUT-hanke (nuorisotyö ja tukiverkot Hämeenlinnan yläkouluissa ja lukioissa) jatkui Hämeenlinnan lukioilla myös lukuvuonna 2021–2022 ja niin myös Lyseon lukiossa. Kukka on ollut mukana tuomassa iloa, huojentamassa huolia, järjestämässä yhteistä tekemistä ja antanut aikaansa juttutuokioille silloin, kun se on kullekin sopinut. Kukka on ollut läsnä lukiolla torstaisin koko lukuvuoden ja tavannut nuoria myös ihan henkilökohtaisissa tapaamisissa. Kiitos Kukka –toivottavasti saamme pitää sinut myös ensi lukuvuonna. Syyslukukaudella lukioiden nuorisotyö oli mukana tai toteutti yhteistyössä opiskeluhuollon kanssa syksyn junnupäivä Ahvenistolla, oppitunnit 1. vuosikurssin opiskelijoille teemoista lukiolaisen arki ja ryhmäytyminen, ”Nyt saa kertoo” -toiveboxit opiskelijoille, päättöviikon breikit lukion aulassa säännöllisesti päättöviikoittain koko lukuvuoden, etänä toimiva taideryhmä ”Puhutteleva taide” yhteistyössä Etelä-Kymenlaakson ammattiopiston kanssa Discordissa, opiskelijakunnan Halloween-teemapäivän rekvisiitta- ja pukeutumispiste, peliviikon toimintaa, opiskelijakunnan jouluinen välitunti/joulupipareiden koristelupaja ja opiskelijakunnan ja nuorisotyön jouluglögit Kevätlukukaudella: kesätyöhauissa ja CV-päivityksissä avustaminen, ystäväviikossa mukanaolo, opiskelijoiden toiveesta vaatteiden tuunauspajan totuttaminen, Fiilis-viikko yhteistyössä opiskeluhuollon kanssa sekä tutorkoulutuksessa mukanaolo.

HÄMEENLINNAN LYSEON LUKIO 17 VALKEA NY MUKANA GOALS-PROJEKTISSA 2021–2022 Pääsimme NY-yrityksenä osallistumaan kansainväliseen GOALS-projektiin tänä lukuvuonna. GOALS on Nuori Yrittäjyys ry:n koordinoima kolmivuotinen EU-hanke, joka on toteutettu yhteistyössä Suomen, Latvian ja Viron NY-organisaatioiden kanssa. Meidän yrityksemme pääsi mukaan 2021 syksyllä etätapaamisien merkeissä, ja huipentui 2022 keväällä messutapahtumiin Riiassa ja Helsingissä. Etätapaamisissa luotiin pohjaa kansainväliselle yhteistyölle erilaisten ryhmätöiden avulla, joissa erimaalaiset opiskelijat joutuivat ratkaisemaan pulmia, kehittelemään liikeideoita yhdessä ja pitchaamaan niitä muille. Tavoitteena oli kehittää opiskelijoiden luovaa ajattelua, ryhmätyötaitoja ja erityisesti kommunikaatiotaitoja englannin kielellä. Etätapaamisiin kuului myös luentoja, joita pitivät suomalaiset, virolaiset ja latvialaiset yrittäjät. Monen ura yrittäjänä oli alkanut opiskeluajan yrittäjäprojektista kuten NY-vuosi yrittäjänä. Projekti huipentui matkaan Latviaan International Student Company -festivaaleille ja sen jälkeen Helsinkiin Uskalla Yrittää! -finaaliin ja siihen kuuluville messuille. GOALS-projektiin osallistuminen on ollut hienoa ja sen lopuksi tehty reissu Riikaan ja Helsinkiin ehdottomasti oman yrittäjävuotemme kohokohta. Projektin aikana pääsimme tutustumaan ulkomaalaisiin ystäviin ja oppimaan paljon yrittäjyydestä yleisesti sekä kansainvälisyydestä yrittäjäpiireissä. Etätapaamisissa ehdottomasti parasta oli pääsKansainvälistä yhteistyötä Aleksi Lehtonen, Elmo Nieminen ja Santeri Rosberg

LUKUVUODEN VARRELTA 2021–2022 18 tä juttelemaan ulkomaalaisten kanssa ja jakamaan ideoita omista yrityksistämme. Tiedottamisessa ja tapaamisien järjestämisessä oli toistuvasti vaikeuksia NY:n taholta, mikä aiheutti päänvaivaa, mutta niistä huolimatta kokonaisuutena etänä järjestetty osuus projektia oli kiva. Etänä tutustui ihmisiin, joiden tapaamista todella odotti, kun vihdoin keväällä pääsimme näkemään kasvotusten. Matka Latviaan International Student Company -festivaaleille oli mahtava ja meille opiskelijoille järjestetty helpoksi. Ei tarvinnut muuta kuin pakata laukut sekä ottaa passi ja yksi lupalappu mukaan. Huoleton matkailu oli helppoa reissulla, jossa kaikki oli järjestetty puolesta ja hanke maksoi kulut. Osallistuminen Uskalla yrittää! -finaaliin Helsingissä oli yhtä mahtavaa kuin ulkomailla oleminen. Siellä parasta oli messuilla myyminen, jossa kehityimme paljon myyjinä ja voitimme palkinnon, vaikkemme edes kilpailleet finaalin kategorioissa. Voitimme Mall Of Triplan yllätyspalkinnon kiertotalouden ja vastuullisuuden huomioimisesta liiketoiminnassa. Helsingissä GOALS:iin kuuluneet tehtävät finaalin ulkopuolella tuntuivat hieman turhilta ja olivat joko liian yksinkertaisia tai turhaan hyvin monimutkaisia. Ne eivät kuitenkaan pilanneet kokonaisuutta, jonka teki hienoksi koko GOALS-ryhmä. Matkan aikana opettajamme Tuija ja Anne olivat tukena oppaina, jotka osasivat auttaa, jos mitään kysyttävää oli. Heille suuri kiitos reissusta ja kehut järjestämisestä, kun ohjelma oli pitkään epäselvä ja tietoa tuli huonosti. Teitte meille mahdolliseksi korvaamattoman kokemuksen, jonka tulemme muistamaan yrittäjälinjan hienoimpana loppuikämme. Vaihto-opiskeluvuoteni Suomessa ja Lyseolla Ville Kåråsen EKAT KOULUPÄIVÄT Minua jännitti ennen ensimmäistä koulupäivää tosi paljon, niin kuin kaikkia olisi. Mutta kaikki oli tosi kilttejä heti kun tulin. Viba luokkahuoneessa oli mahtava ja hauska jo ensimmäisestä tunnista asti, tuli tosi turvallinen olo. Pelkäsin että opiskelu suomessa olisi ollut tosi vaikeata, mutta huomasin nopeasti, että opettajat olivat niin taitavia, että se ei ollut mitään iso ongelma. KOULUVUOSI Loppu kouluvuosi oli ihan niin kuin normaali kouluvuosi, mutta parempi. Minun ympärillä oli koko ajan kivoja ja kiinnostavia ihmisiä, ja opiskelu meni hyvin. Huomasin että koulu oli rauhallisempi kuin Norjassa. Norjassa ei ole ikinä hiljaista hetkeä, on aina joku, joka puhuu. GOALS-RETKI RIIKAAN JA HELSINKIIN Vuoden kohokohta oli selkeästi minun viikon retki Riikaan ja Helsinkiin yritysryhmän kanssa. Oli vapaa paikka retkelle mukaan, ja multa kysyttiin että haluanko tulla mukaan. Yksi minun parhaimmista päätöksistä ikinä on että sanoin joo tälle retkelle. Riikassa oltiin osa International Student Company Festival, missä yrityksiä 9 eri maasta tuli myymään ja näyttämään mitä ne tekevät. Helsingissä oltiin osa Uskalla Yrittää Helsinki kilpailussa, ja siellä oli yrityksiä ympäri Suomea kilpailemassa. Molemmissa maissa oltiin hienoissa hotelleissa ja syötiin hyvää ruokaa. Mutta paras juttu joka tuli tästä retkestä oli selkeästi kaikki ne kivat ihmiset kenen tutustuin, tapasin ihmisiä jotka voi olla kavereita monta vuotta eteenpäin.

HÄMEENLINNAN LYSEON LUKIO 19 JUTTUJA MITÄ HUOMASIN On aika monta eroja Norjan ja Suomen koulujen välillä. Ensinäkin, Norjassa ei ole ilmasta kouluruokaa. Norjassa meidän pitää joka päivä mennä välitunnilla ruokakauppaan ostaa ruokaa, ja yleensä se “ruoka” on vain jotain pullaa. Eli Norjassa käytetään kaiken meidän rahamme kaupassa koulupäivän aikana, ja se ruoka ei ole edes terveellistä. Suomessa koulussa on suht. terveellistä ja ilmasta ruokaa kaikille. Toinen juttu mitä olen huomannut Suomen oppilaista ja koulusta, on että kaikki on paljon hiljaisempia, ainakin luokassa. Norjassa kun opettaja kysyy kysymyksen, on ainakin yksi ihminen, joka vastaa, mutta Suomessa luokassa on ihan hiljaista. Tämä tapahtuu melkein joka kerta kun kysytään jotain, ihan siihen pisteeseen että säälittää opettajaa. Meidän lukiossa on paljon mahtavia ihmisiä, ja tämä sisältää kanssa opettajat. Opettajat täällä vaikuttaa siltä että ne tykkäävät niitten työstä, ja että ne oikeasti osaavat sitä mitä ne opettaa. Norjassa ei ole ihan sama juttu, meidän matikkaopettaja sai potkut kuin se ei osannut matikkaa. Mun vuosi Suomessa on nyt kohta ohi, ja jos olen rehellinen se on tosi surullista. Olisin hyvin voinut jäädä tänne Suomeen vielä vuodeksi, ehkä ostaa oman kämpän ja aloittaa aikuiselämää. Valitettavasti en voi, pitää lähtee takasin Norjaan. Tulen eniten kaipaa kaikki ne kivat ihmiset ketä olen tavannut täällä, mutta olen varma että tapaan ne lisää kun minä ehkä tulen opiskelee Suomeen taas.

LUKUVUODEN VARRELTA 2021–2022 20 Mikael Andersson esiintymässä Lyseolla. SVENSKA VECKAN & ÅLANDSVECKAN Marraskuun ensimmäisellä viikolla vietimme jo perinteeksi muodostunutta Svenska veckania. Viikon aluksi saimme ruotsin tunneille vieraaksi kielilähettiläs Santeri Leinosen sekä perjantain ruotsin suullisen kurssin tunnille neljä muuta kielilähettilästä etäyhteyden kautta. Kielilähettilään tavoitteena on herättää motivaatiota kieltenopiskelua kohtaan kertomalla, mitä eri ovia kieltenosaaminen on kyseiselle kielilähettiläälle avannut. Tiistaina pääsimme ykkös- ja kakkosluokkalaisten voimin katsomaan Mikael Anderssonin Hurra en hurri - esitystä. Esityksessä Andersson kuvasi huumorin ja itseironian keinoin suomenruotsalaisia sekä suomenruotsalaisuutta. Vaikka esitys painottui ruotsin kieleen, painotti Andersson myös, kuinka tärkeää on hyödyntää kaikkia osaamiaan kieliä. Esityksen – kuten koko viikon – yhteistyökumppanina toimi Tavastsvenskar rf. Ja mitä olisi kieliviikko ilman Svenska caféet -välituntikahvilaa. Maksuvälineenä kahvilassa oli ruotsin kieli: tilaamalla ruotsiksi sai vastineeksi ruotsalaisia herkkuja. Hyvin kävi kauppa!

HÄMEENLINNAN LYSEON LUKIO 21 Kielilähettiläs Raine Katajamäki. Maaliskuussa myös koulussamme juhlittiin Ahvenanmaan satavuotista itsehallintoa, kun ympäri Suomea järjestettiin tapahtumia teemalla Ålandsveckan. Ruotsin tunneilla tutustuimme niin ahvenanmaalaisiin yrittäjiin kuin Ahvenanmaan maantieteeseen ja eri elinkeinoihin videoiden ja tehtävien avulla. Myös muiden aineiden oppitunneilla Ahvenanmaa oli esillä: filosofiassa harjoiteltiin päättelyä ja johtopäätösten tekoa ahvenanmaalaisin esimerkein, ja maantieteessä keskushierarkian käsittelyä syvennettiin Ahvenanmaan avulla. Keskiviikkona saimme vieraaksemme Eckerön kunnanjohtajan Raine Katajamäen, joka tuli ruotsin oppitunneille kielilähettilään ominaisuudessa. Hänen opiskelu- ja urapolkunsa on loistava esimerkki siitä, kuinka jonkin kielen osaamisen kautta voi päästä monenlaisiin, jopa yllättäviin työtehtäviin. ERASMUS ERASMUS-projekti Italiaan on ollut lukuvuoden 2021–22 jäähyllä, mutta yhteyttä Italian suuntaan on edelleen pidetty ja vierailu on tulossa syksyllä. Samoin syksyllä käynnistyy toden teolla yhteistyö Ranskan suuntaan. Toivottavasti ensi lukuvuosi mahdollistaa jälleen vierailuja sekä meiltä maailmalle että maailmalta meille – sitä odotamme kaikki innolla!

LUKUVUODEN VARRELTA 2021–2022 22 MONIPUOLISTA YRI-TOIMINTAA VERKOSSA JA LIVENÄ Monia tapahtumia toteutettiin hybridinä ja kokonaan verkossa. Lukuvuoden loppupuolella pääsimme kohtaamaan jälleen verkostojamme live-tapahtumien merkeissä. On ollut mahtava huomata, että pitkät etäopetusjaksot ovat muuttaneet toimintatapojamme ja erilaiset toteutustavat mahdollistavat monipuolisia käytäntöjä. Olemme osallistuneet mahdollisuuksien mukaan yrittäjyysverkostojen etätapaamisiin. Järjestimme Ammattiopisto Tavastian yrittäjyystiimin kanssa yhteistyössä Yrittäjän päivän -tapahtuman, jossa muun muassa Luovan yrittäjyyden linjan kuulumisia

HÄMEENLINNAN LYSEON LUKIO 23 seurasimme Aitiopaikalla striimattuna Parkki BusinessParkin tilaisuuden alumnimme Ville Availan ja futuristin Perttu Pölösen esityksiä sekä järjestimme työpajoja. Ykä-tiimi pääsi vihdoin jälleen osallistumaan myös Yrittäjyyden Ytimessä -seminaariin Turussa. Parkki BusinessParkki on ollut keskeinen areena luovan yrittäjyyden linjalle. Yritteliäs lukuvuotemme käynnistyi Parkissa Tiimiseikkailu-opintojakson leikkimielisellä tutustumisella keskustan yrityksiin kestävän kehityksen hengessä. Seikkailemassa olivat lähes kaikki ensimmäisen vuoden yri-opiskelijat. Kestävän kehityksen näkökulmaa valotti Hämeenlinnan kaupungin ilmastokoordinaattori Juuso Puurula. Muutama yri-opiskelija toimi Parkissa opiskelijajäsenenä lukuvuoden aikana. Myös YriTET-paikka löytyi Parkki-yhteisöstä jopa viidelle opiskelijalle.

LUKUVUODEN VARRELTA 2021–2022 24 Kolmivuotinen EU-rahoitteinen GOALS- -projekti tuli päätökseensä tänä keväänä. Yri-opiskelijoitamme pääsi kansainvälistymään sen myötä niin etäseminaareissa lukuvuoden mittaan kuin livenäkin huhtikuun lopussa, kun matkustimme Riikaan, Latviaan, International Student Company Festival -tapahtumaan ja Helsinkiin Uskalla yrittää -yrittäjyyskilpailun finaalitapahtumaan. Yri-opiskelijat menestyivät yrittäjyyskilpailuissa. Taival NY (Siiri Keskinen, Akseli Huttunen ja Eelis Viskari) valittiin Kanta- ja Päijät-Hämeen Uskalla yrittää -yrittäjyysfestivaaleilla valtakunnalliseen finaaliin, jossa se voitti Ideasta tulevaisuuden yritykseksi -kategorian. Valkea NY (Aleksi Lehtonen, Elmo Nieminen ja Santeri Rosberg) palkittiin kunniamaininnalla kiertotalouden ja vas-

HÄMEENLINNAN LYSEON LUKIO 25 tuullisuuden huomioimisesta liiketoiminnassa sekä mahtavasta myyntiasenteesta. Lisäksi Valkea NY sai kunniamaininnan ansiokkaasta työstään Yritys Hyvä 2022 -kilpailussa. Uuden yri-opetussuunnitelman myötä opintotarjontamme muuttui jonkin verran. Olemme jo vuosia tehneet yhteistyötä esimerkiksi Diili-opintojakson merkeissä Hämeen ammattikorkeakoulun kanssa. Suunnittelimme lukuvuoden aikana aiempaa napakamman 15 opintopisteen laajuisen väyläopintokokonaisuuden Hamk:in liiketalouden opintoihin. Lämpimät kiitokset yhteistyökumppaneillemme arvokkaasta, pitkäjänteisestä yhteistyöstä! Yhteisiä hedelmiämme voimme poimia jo lukioaikana saavutetun menestyksen myötä tai ehkäpä myöhemmin perustettuina yrityksinä Hämeenlinnan seudulla. TULEVAISUUS JA TEKNOLOGIA (YRI08) Meille ei ole tarjolla viisasten kiveä tai lasipalloa, josta tietäisimme tulevan. Voimme kuitenkin seurata, millaiset trendit ohjaavat valintojamme tai kulutustamme ja millaisia megatrendejä kohti olemme menossa. Hiljaiset signaalit muutoksista eivät ole helppoja havaita, mutta aina kannattaa yrittää. YRI08-opintojaksolla haettiin signaaleja tulevaisuudesta ja tutustuttiin teknologioihin, jotka muovaavat juuri sitä tulevaisuutta, jota kohti ihmiskunta on suuntaamassa. Vierailijat haastoivat meidät ajattelemaan arvojamme, energian tuotantoa ja materiaalien kestävää käyttämistä. Harppasimme vuosikymmeniä eteenpäin, kun suunnittelimme tulevaisuuden ruoantuotantoa, lääketiedettä, liikkumista ja vaatteiden valmistamista. Lukion on tärkeä pitää katse suunnattuna eteenpäin, tutkailla, mitä tämän päivän lukiolaiset tulevat kohtaamaan arjessaan ja työelämässään. Tulevaisuus ja teknologia -opintojakso tarjoaa alustan tähyillä pitkälle, jolloin tulevat muutokset on helpompi ottaa vastaan. Tätä opintojaksoa voi suositella lämpimästi kaikille lyseolaisille. Harri Leppänen piti erinomaisen luennon fossiilivapaan teräksen tuotannosta.

LUKUVUODEN VARRELTA 2021–2022 26 Urheilulinjan aamuharjoittelu on osa urlilaisten viikkorutiinia. Lajien kirjo on vuodesta toiseen pysynyt moninaisena, vaikka päälajeina on edelleen paikkakunnan isot palloilulajit jalkapallo, jääkiekko ja salibandy. Lentopalloryhmä on edellisvuodesta kasvanut sekä yleisurheilun ja yleisvalmennusryhmän koko samoin. Urheilulinjan arki soljuu taas paremmin, kun harjoitukset on voitu pääsääntöisesti toteuttaa ilman pandemiapelkoja. Vuodenvaihteessa korona alkoi hetkellisesti aktivoitumaan ja yksi valmennusryhmä, jossa oli useiden joukkueiden edustajia, laitettiin hetkeksi varalta tauolle kolmeksi viikoksi. Pandemia kuritti urheilijoita ehkä pidempään kuin muita, sillä etäopiskelusta palattuamme urheilijoita koskeneet valtakunnalUrheilulinjan kuulumisia liset rajoitukset kestivät muita rajoituksia pidempään ja niitä noudatettiin myös kouluarjessa. Aikaisempina vuosina rutiiniksi muuttunut tapa käydä aamupuurolla oli hetken aikaa hukassa, mutta pian urheilijat löysivät tiensä taas puuropadankin äärelle. Pandemia opetti urheilijoille ottamaan yhä enemmän vastuuta omasta harjoittelustaan, kun harjoituksia joutui tekemään yksinään omatoimisesti. Etäyhteydellä tapahtunut opiskelu on varmasti samoin vaatinut oman veronsa, joka on ehkä jollakin tavalla nyt näkynyt lisääntyneenä tuen tarpeena: viikon koulu- ja urheilurytmin yhteen sovittaminen vaatii suunnittelua. Kotiläksyihin on varattava aika harjoitteluohjelman lomaan ja itsekuri suunnitelmassa pysymiseen on pitänyt kaivaa esiin. Kasvu urheilijaksi on täynnä valintoja, joita olemme sitoutuneet tukemaan. LaPunttisalilla.

HÄMEENLINNAN LYSEON LUKIO 27 jista ja urheilijasta riippuen lukioaika on kullakin yksilöllinen. Lukion päättäminen kolmessa vuodessa on yhtä yleistä kuin sen jatkaminen 3½- tai 4-vuoteen. Urheiluakatemia Tavastian kanssa tehtävä yhteistyö on kiinteä osa urheilulinjaa. Akatemian ja jäsenseurojen väliset sopimukset mahdollistavat päälajien lajivalmennuksen sekä muissa lajien osalta monenlaisia valmennuksen toteutusmuotoja. Akatemia painottaa edelleen henkisen valmennuksen merkitystä ja osa Olympiakomitean myöntämästä tuesta ohjataan urheilijoidemme henkisten voimavarojen kehittämiseen. Painopiste on ollut ohjelmassa jo muutamia vuosia. Toiminta näin lukionäkökulmasta on ollut erittäin aktiivista. Monenlaista menestystä ovat urheilijamme tänäkin vuonna saavuttaneet. Olemme iloisia, että myös vanhemmat ovat aktivoituneet lähettämään menestysvinkkejä, jotka olemme voineet siirtää koulun somesivustoille. Toivottavasti lukijamme seuraavat meitä Facebookissa ja Instagramissa. Valmentajakerho. Joukkueurheilua.

LUKUVUODEN VARRELTA 2021–2022 28 OPKH:N LUKUVUOSI Opiskelijakunnan hallituksen vuosi lähti käyntiin 26.8.2021. Vuotemme alkoi Tuija Tialan somehaasteella sekä vuosittaisella uusien jäsenien rekrytoinnilla. Hallituksen tavoitteiksi hallituskaudelle asetettiin näkyvyyden ja viihtyvyyden lisääminen, aktiivinen kanssakäyminenmuidenHämeenlinnan opiskelijakuntien hallitusten ja Nuorisovaltuuston kanssa sekä opiskelijoille järjestettävien tapahtumien tukeminen ja järjestäminen. Yhteiskokouksessa 4.11.2021 vallan kapula siirrettiin yksimielisesti Vertti Pahlilta Kai Koskiselle ja uusi hallitus kokoontui ensimmäisen kerran 11.11.2021. Uuden hallituksen varapuheenjohtajaksi valittiin Vertti Pahl, sihteeriksi Lotta Aaltonen ja somevastaavaksi Mikael Diadchenko. Varainhoitajan titteli jäi hallituskauden aluksi vielä Kai Koskisen nimiin muiden hallituksen jäsenien täysi-ikäistymistä odotellessa. Kaksi jäsentämme juonsivat joulujuhlassa ja osallistuimme jouluhengen luomiseen myös kehittelemällämme joulukalenterilla. Pukki kävi moikkaamassa ja osallistuimme myös Opiskelijakunnan hallituksen mennyt vuosi pääsiäispuuhiin suklaamunajahdin järjestämisellä. Hankimme vuoden alussa leffalippuja erilaisia kisoja varten ja niitä voitti mm. joulukalenterissa anything but backpack -päivänä. Somevastaavamme osallistui myös Watereihin eli Suomen lukiolaisten liiton opiskelijakuntafestivaaleihin, joissa hän oppi mm. tapahtumien järjestelyistä, somekanavien ylläpidosta ja yritysyhteistyöstä. Hän pääsi myös tutustumaan Hämeen Lukiolaisten liiton piirin edustajiin ja myöhemmin jäseneksi Suomen lukion liiton Hämeen piirihallitukseen. Suureksi iloksemme saimme uusia jäseniä joukkoomme syksyllä. Tilasimme koko porukalle OPKH-hupparit yhteisöllisyyden lisäämiseksi ja myös OPKH:n näkyvyyden lisäämiseksi. Tuimme vuoden aikana useita koulun retkiä, mm. Oopperan kummitus -reissua sekä Hamlet-reissua, kieliviikon kielikahvilaa sekä järjestimme Punaisen Ristin rahalipaskeräyksen Ukrainan tilannetta tukeaksemme vuosittaisen Nälkäkeräyksen lisäksi. Pohdimme myös mahdollisuutta erillisen juomahanan järjestämisestä opiskelijoille sekä biljardikeppien uusimista. Opiskelijakunnan hallitus 2021–2022.

HÄMEENLINNAN LYSEON LUKIO 29 Tuutorien vuosi alkoi tuttuun tapaan jo edellisen lukuvuoden keväällä, kun uudet tuutorit valittiin ja koulutettiin. Keväällä tuutorit suunnittelivat myös syksyn ryhmäyttämispäivän uusille ykkösille. Syksyllä tuutorien vuosi sujui totuttuun tapaan: ohjelmassa oli ykkösten Junnu-päivän lisäksi muuta ryhmäyttämistä ykkösille ja opastusta opiskeluun esim. opo-tuntien yhTuutoritoimintaa lyseossa teydessä. Syksyllä tuutorit pitivät myös ysiesittelyjä alueen yhdeksäsluokkalaisille ja olivat esittelemässä koulua ysien vanhempainillassa. Keväällä tuutoritehtävät jatkuivat mm. kasiesittelyn merkeissä. Lukuvuoden aikana lyseolla oli yhteensä 17 opiskelijaa tuutorina ja seuraavan lukuvuoden tuutoreiksi valittiin peräti 26 opiskelijaa. Ala-Leppilampi Selina 20D Arminen Taavi 20E Haapakoski Kirsikka 20C Hirvenlahti Nea 20A Joutsen Nea 20C Kallijärvi Karla 20A Kanervo Ville 20B Karhu Peppi 20D Keskinen Siiri 20D Lahti Milla 20A Lehtonen Aleksi 20D Nieminen Elmo 20D Rantanen Henna 20B Rosberg Santeri 20D Rummukainen Juulia 20B Vanhatalo Sara 20A (siirtyi Kaurialasta kesken vuoden) Viskari Anni 20D TUUTORIT LUKUVUONNA 2021–2022

LUKUVUODEN VARRELTA 2021–2022 30 Junnu-päivässä tarvittiin myös ripaus yhteistyötä. Tunnelmia syksyn Junnu-päivästä.

HÄMEENLINNAN LYSEON LUKIO 31 AIKUISLINJA ELÄMÄSSÄ MUKANA Lyseon lukion aikuislinja toimii kätevästi Lyseon lukion yhteydessä ja myös kaikkien Koulutuskuntayhtymä Tavastiaan kuuluvien lukioiden kanssa hyvässä yhteistyössä opiskelijoiden hyväksi. Myös ammattiopiston opiskelijat hyödyntävät lukio-opetusta omien tarpeidensa mukaan. Hämeenlinnan lyseon lukion aikuislinjan nimi on vuosikymmenien aikana vaihtunut sen mukaan, minkä oppilaitoksen yhteydessä ja missä toimipaikassa on toiminut, mutta motto toiminnassa on varmaankin aina ollut sama: auttaa opiskelijaa eteenpäin opinnoissaan ja elämässään. Opiskelija voi tulla aikuislinjalle opiskelemaan monestakin syystä elämänsä eri tilanteissa. Yleensä aikuislinjalle tulee 18 vuotta täyttänyt opiskelija, jolla on jossain vaiheessa jäänyt lukion opinnot kesken. Pääsääntöisesti aikuislinjalla opiskelevat opiskelijat voi jaotella lukion tutkinto-opiskelijoihin, joita ovat lukion oppimäärän opiskelijat ja aineopiskelijoihin, joita voivat olla kahdentutkinnon suorittajat, yo-korottajat tai -täydentäjät ja tietenkin myös ihan vain jostakin oppiaineesta kiinnostunut aineopiskelija. Aikuislinja tarjoaa vankiloihin myös perusopetusta. Jokaiselle lukion opiskelijalle laaditaan opinto-ohjaajan ammattitaitoisella ohjauksella oma etenemissuunnitelma opintoihin. Jos töiden tai muidenkin asioiden takia opinnot pitää jättää tauolle, aikuislinjalla joustetaan elämäntilanteiden mukaan, opinnot voidaan kirjata opiskelijan pyynnöstä esim. tilapäisesti keskeytyneiksi. Neljän vuoden lukion opintoaikansa kuluttanut lukion opiskelija voi opiskella aikuislinjalla lukion oppimääränsä loppuun saakka aineopiskelijana aineopiskelijamaksua vastaan. Aikuislinjalle voi ilmoittautua opiskelijaksi lukuvuoden kuluessa milloin vain, mutta tietysti kätevimmin mukaan opintoihin pääsee jokaisen jakson alussa. Aikuislinja toimii 5 jakson järjestelmässä, kuten päivälukiokin ja suunnilleen samaan tahtiin. Toinen koronalukuvuosi alkaa olla voiton puolella. Juuri saimme kuulla, että koululla voimme toukokuun alusta alkaen luopua kasvomaskien käytöstä. Kyllähän ihmisten hymyileviä kasvoja onkin ollut ikävä. Suurin ilomme on edelleenkin, kun opiskelijamme valmistuvat. Hyvää kesää kaikille, tulkoon lunta tai vettä, mutta kesälomalla ainakin ollaan ja eiköhän kesätuulet tuo mukanaan kaipaamamme auringon ja lämmön. Illalla kouluun Ulla Eklund, opintosihteeri lyseon lukion aikuislinja

LUKUVUODEN VARRELTA 2021–2022 32 Hämeenlinnan Lyseon Entisten Oppilaiden yhdistys ry. toimii sääntöjensä mukaisesti Hämeenlinnan lyseon lukion ja Hämeenlinnan lyseon yläkoulun entisten ja nykyisten oppilaiden ja opettajien yhdyssiteenä. Yhdistyksen tehtävänä on ylläpitää harrastuneisuutta ja yhteenkuuluvuutta entistä koulua kohtaan ja vaalia sen perinteitä. Entisten oppilaiden yhdistys on osa tämän päivän lyseota. Yhdistyksen olemassaolo ja toiminta luo luonnollisen suhdejatkumon kouluun opintojen jälkeen. Yhdistyksen toiminta ei olisi mahdollista ilman sujuvaa yhteistyötä Lyseon koulun ja Lyseon lukion kanssa. Yhdistyksen hallitus haluaakin kiittää opettajakuntaa tästä arvokkaasta yhteistyöstä Entisten oppilaiden yhdistys vaikuttaa ja toimii koulun opettajien ja opiskelijoiden taustatukena. Yhdistys on omalta osaltaan ja resurssiensa puitteissa mahdollistamassa monien opintomatkojen ja tutustumiskäyntien toteutumisen taloudellisen tuen avulla. Yhdistys jakaa vuosittain myös huomattavan määrän stipendejä yläkoululaisille ja ylioppilaille, jotka ovat ansioituneet eri aloilla. Vuoden lyseolainen on valittu vuodesta 1996 ja yhdistyksellä on avainrooli tämän perinteen ylläpitäjänä ja ehdokkaan valinnassa. Vuoden lyseolainen valitaan entisten oppilaiden joukosta ja valinnassa korostuvat valittavan ura ja asema sekä eri alojen yhteiskunnallinen merkittävyys ja ajankohtaisuus. Yhdistys osallistuu vuosittain Lycee-juhlaan, jossa vuoden lyseolaisen julkistetaan. Vuoden 2021 vuoden lyseolaiseksi valittiin Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja, meteorologian tohtori Jussi Kaurola. Yhdistys halusi valinnassaan huomioida nimitettävän ansioituneisuuden lisäksi myös ajankohtaisuutta. Jussi Kaurola on tutkinut ilmastomuutosta. Erittäin ajankohtainen ilmastokeskustelu ja paikalliset ja globaalit toimenpiteet ja päätökset ilmastomuutoksen hillitsemiseksi tekivät valinnasta luontevan. Entisten oppilaiden yhdistyksen vuosikatsaus Jussi Kaurola, Ilmatieteenlaitoksen pääjohtaja. Vuoden lyseolainen 2021. Jutta Äijälä, Entisten oppilaiden yhdistyksen puheenjohtaja.

RkJQdWJsaXNoZXIy MzQ2NzUw